Mitäs me ollaan puuhattu

23:19

Blogi on viettänyt hiljaiseloa. En edes uskaltaisi kirjoittaa minkälaisia treenejä meillä on ollut, ne eivät ole olleet kivoja vaan sellaista väännetään rautalangasta treenit aika usein. Ne on tosi rankkoja treenejä, sillä tuntuu että kaikki hajoaa käsiin. Ahdistaa, ärsyttää, suututtaa, itkettää, ei etene mihinkään, pyörii ympyrää. Mutta sitten klikki aukeaa, niin kuin nyt meillä. 


Olen löytänyt Koodille ihan hyvän tavan rakentaa treenejä. On toiminut ainakin tähän asti erittäin hyvin. Harmillisesti resepti löytyi vähän myöhässä valmennusrenkaan näyttökoetta ajatellen. Viikossa ei paljon ehdi asioita muuttaa. Kuitenkin niin paljon että näyttökoe meni kokonaisuudessaan hyvin. Olen tyytyväinen että saatiin edes paketti noin kuntoon kuin saimme. Huomenna pitäisi postista kilahtaa tulokset, mutta olen jo sanonut että ensi vuonna uudestaan ja sillon olemme parhaat! 

Voi olla että blogi on myös perhelisäyksen takia ollut vähän katkolla. Ihana rakkauspakkaus varmasti arvostaa hallissa päiväuniaan haukkuvien koirien keskellä ;) Mutta aivan ihana tyttö siis saapunut rikastuttamaan elämäämme. Koodi on ihan haltioissaan, eka asia minkä tarkistaa kun tulee kotiin, että onhan J vielä täällä. Ei periaatteessa myöskään tarvitsisi itkuhälytintä sillä jos vaunusta kuuluu ulkoa ääniä niin Koodi siirtyy oven eteen istumaan. On se vaan hassu tapaus :)

You Might Also Like

0 kommenttia

Subscribe