Jotkut ehkä manailee tätä sadetta, mutta minä olin innoissani kun pääsin treenaamaan sateeseen. Me ei olla Koodin kanssa kuin pari kertaa sadetreenattu, mutta ei se kyllä säästä välittänyt pätkääkään.

Tehtiin kuitenkin lyhyempi setti kuin tavallista, sillä kaikki mun toko-kamat oli autossa, ja auto oli matkustanut Ojankoon.

Sivulletuloja: Haluan näihin liikkeiden aloituksiin todella panostaa, ja nyt me tehdään perusasentoja tarjonnan avulla. Lelu on ehkä liian kiihdyttävä tässä sillä Koodi teki pari kertaa niin että tuli sivulle mutta ei laskenut kokonaan peppua maahan. Mä kuitenkin tällä kertaa huomasin sen, eli siitä ei tullut palkkaa.

Maahan - perusasento: Koodi teki näyttökokeessa istumisen väärin, eli nosti peppua alleen, eikä käyttänyt etutassujaan. Nyt kun treenattiin niin se taas teki oikein, eli käytti etutassujaan. Pitää ihan selkeästi treenata tätä palkkaamattomuustreeneissä. Toinen asia on se ennakointi, mitä ei tänään näkynyt.

Liikkeestä seisominen: Ensin peruutin ja Koodi tuli mukaan, sitten otin seisomisia seuraamisen kautta. Se teki aina oikein. Hyvä K! Tehtiin vielä kieppien kautta, ja siinä K kuumui vähän ja halusi tehdä maahanmenoja. Kyllä se sitten parin mokan jälkeen teki taas oikein hyvää seisomista.

Kiertoja: Koodi rakastaa kiertämistä ja se on alkanut hahmottaa mitä toivon sen kiertävän. Tein sekä suorapalkalle, että perusasentoihin tuloja. Tässä se kyllä vähän kuumui, mutta tykkään että sillä on vauhtia sillä nyt aletaan myös stoppeja treenaamaan.

Tunnari: Minä taisin edetä Koodin kanssa liian nopeasti tunnarin kanssa, sillä se meni huonoon suuntaan, ja aloitin taas ihan vain oman piilottelua. Koodi jää sen jälkeen kun on sen lähettänyt tuijottamaan minua, ja haluan että se alkaa heti työskentelemään. Joten katsotaan nyt mitä tähän keksin.

Hakunilan Urheilupuisto oli ihan autio, joten koirat sai kirmailla ihan miten tahansa treenien jälkeen. Koodi juoksikin aika pitkiä pätkiä ja taisi vähän nollata päätään. Nyt kun on viileämmät säät niin se jaksaa paljon paremmin treenata ja eilen se oli mielestäni jo vähän hulluuden rajoilla. Mä tykkään! Se on niin intensiivinen, haluaa tehdä ja leikkiä.

Kotimatkalla tein sille vielä ensimmäisen peltojäljen. Se oli niin kierroksilla ettei ensin tahtonut keskittyä. Kun se vihdoin keskittyi se oli ihan etevä ja löysi hyvin jälkeni. Koodi tykkää käyttää nenäänsä paljon, niin uskon että siitä voi tulla ihan hyvä jäljestäjä, (sehän on vain siitä kiinni että jaksaisin tehdä sitä jälkeä sille). Siinäkin saan katso peiliin ;)

Eilen minulla oli todella tiukka aikataulu. Ensin oli töissä stragedia päivä (eli strategiaa hiottiin) ja vielä kouluttajien kokous illalla. Siinä välissä ehdin vain tunnin verran käymään kotona. Treenihimo oli kuitenkin niin kova että oli pakko ottaa vähän treeniä K:n kanssa.

Kapulanpito treenit sujui ihan ok. K:sta on tullut nyt ahneempi pikkuruinen. Se haluaa vielä tiputtaa kapulan nopeasti suustaan, eli naksuttimen kanssa saa olla todella tarkka.

Takapäänkäyttö treenit oli taas haastavat, kun K ei tykkää että mun käsi menee sen yli, mutta saatiin pari ihan hyvää siirtymistä.

Seuraaminen oli ok, mutta miksi K haluaa aina mennä oikealle sivulle seuraamaan, sieltä kun ei palkkaa tipu? Nyt se on kanssa keksinyt että ihmisen ympärikiertäminen on kivaa. Vielä kun oppisi että uusi nami tulee heti jos jatkaa seuraamista. Tätä pitää seuraavaksi painottaa.

Iltakävelyn yhteydessä tehtiin vielä kiertoja, jossa vauhti on kova, ja se ilmiselvästi Koodille mielekäs liike. Tehtiin toinen seuraamispätkä, ja nyt K oli tosi hyvin sivulle, tiiviinä, jesss!

Monnin kanssa tehtiin seuraamista, ja herra on alkanut edistämään, saanut liiaksi lelupalkkaa, mutta asenne on hyvä!!

Puhuttiin just eilen Teemun kanssa Koodista ja minkälainen persoona meillä asuukaan. Vielä se ei osaa kanavoida energiaansa oikein, mutta se osaa kuitenkin ottaa rauhallisesti kotona, jos tarve vaatii. Sillä on tiettyjä asioita missä se on itsepäinen, mutta se osaa myös kuunnella. Se pysyy lenkillä vapaana mukana, ja minusta M&S on hyvin opettanut sille että ei tarvitse ihmisiin lenkillä reagoida. Se on hyvin rohkea, ja vaikka tietyille asioille pitää murahtaa, pitää niitä yhtälailla mennä katsomaan. Vieraat on sille aika se ja sama, eli ei ala höösäämään kuten esim. Sandy.  K ei ole vielä ollut ihan sitä "kauhukakaraa" mitä odotin (mutta mielessäni pyörii kokoajan ajatus "odotappa vaan, kyllä se kauhu vielä puhkeaa kukkaan").  Tähän asti olen kyllä ollut todella tyytyväinen, ja tämä pentuaika on ihanaa.