Riitan kanssa katsottiin Koodin tunnaria. Tunnari on aika vaiheessa, ja mielestäni sillä on väärä mielentila liikkeessä. Ensin katsottiin oman etsintä piilossa, siinä Koodilla oli taas vouhotus päällä. Keskusteltiin sitten hetki pitotreeneistä ja mentiin sitten ulos katsomaan miten se siellä sujuu. Oman etsintä sujui paremmin kuin sisällä. Ja Koodi kyllä jaksoi etsiä omaa. Sitten tehtiin häiriökasalla, niin että oma oli aika lähellä. Koodi ei meinannut millään saada omansa hajua, se kyllä etsi tosi ahkerasti, nenä kävi ihan kiinni siinä omassa, mutta nostoa ei tapahtunut. Tuuli ilmeisesti pyöri niin kovaa että ei saanut asiasta kiinni. Saatiin kuitenkin ohjetta jatkaa kotona niin että oma on lähellä häiriökapuloita, mutta piilossa ruohon tai lehtien alla. 

Pekan kanssa tehtiin sitä pitoa, Riitta ehdotti että kävisin perinteistä pitotreeniä Pekan kanssa läpi. Minä kun tykkään naksutella. Ongelma siis on se että Koodi pitää tosi hyvin paikoillaan mutta liikkeessä ja sivulletulossa ote löystyy. Vaikka se ei ehkä niin paljon haittaa tokossa kuin tottiksessa, niin jos ote on noin löysä kapula voi hyvin tippua suusta joku kerta.

Pekan ohje pitotreeniin oli todella selkeä. Vaikeinta on ohjaajalle se hiljaisuus. Tämä 3 viikon kuuri pitotreeniä on alkanut tosi hyvn. Me ollaan saatu onnistumisia pidossa paljon. Kerran on ote löystynyt mutta kun 3 kertaa päivässä tekee 3-4 toistoa niin se on ihan hyvä onnistumisprosentti. Tehtävää ollaan nyt tehty niin että Koodi on edessä ja se tehtiin myös aamulla. Nyt illasta Koodi siirtyy perusasentoon. Vielä Koodi ei ole poistunut paikalta tai näyttänyt siltä että sitä ei kiinnosta. Yritti Teemulta hakea hyväksyntää kun mä olin ihan hiljaa enkö kehunut välissä. Mutta oi kun se nyt on vakava!! Ihanaa :) Se oikeasti tsemppaa tosi hienosti tässä treenissä, ja kun yrittää ottaa kapulan pois niin se on tiukasti kiinni hampaiden välissä. Tähän asti tää on ehdottomasti ollut hyvä treenitapa.