Olin päättänyt ekoihin treeneihin tauon jälkeen oottaa liikkeestä istumista ja ruudusta seuraamista.

Heidi neuvoi minulle miten liikkeestä istuminen kannattaa opettaa. Eli koira pyydetään seuraamaan, annetaan istu-käsky (vaikka kädellä tehostaen) ja jatketaan matkaa. Monni oli tauon jälkeen niin into pinkeänä että se meni napakasti istumaan, ei yhtään edennyt ja istui nätisti paikoillaan. Otettiin kädellä tehostaen 3 kertaa jonka jälkeen jätin käsiavun pois. Istuminen oli aina yhtä napakka ja hyvä. Tästä tulee varmaan meidän voi-bravuuri liike, vähän niin kuin AVO:ssa seuraamisesta maahanmeno ;) Annoin jo liikkeelle virittelysanan "gurka" eli suomeksi kurkku. "Sitta" on meillä paikallaistumisen virittelysana, ja istu on sellainen löysä istuminen, joten gurka sopii hyvin.

Liikkeestä istumisen jälkeen tein kuunteluharjoituksia. Riitan oppien mukaan peruutin ja annoin istu-seiso-maahan käskyjä. Jos Monni teki oikean liikkeen sai se heti palautetta ja namia, jos tuli väärä liike toruin nätisti ja jatkettiin. Tässä maahanmeno ja seisominen oli vahvoja. Sanoessani istu Monni halusi välttämättä mennä maahan. Oli sillä seisomisessakin pari kertaa takajalat vähän jo syöksymässä, mutta sai itsensä hyvin pysäytettyä, kuunteli siis ihan ok. Mutta näitä harjoituksia jatketaan.

Tauon jälkeen tehtiin vauhtiseuraamisia. Jätin Monnin maahan, kävelin poispäin ja käskin vasemman olan yli seuraamaan. Se sujui tosi hyvin. Nyt vaan haettiin reaktiota, ei vielä laukkaa tai oikeaa paikkaa. Monni sai palkan siitä että lähti liikeelle. Pari kertaa Monnin keskittyminen häiriintyi ja se ei lähtenyt tulemaan, tällöin sanoin sille höps höps, ja aloitimme alusta. Ei mitään sluibailuja.

Koska Monni oli hyvässä vireessä ja oli eka treenikerta tauon jälkeen, päätin jättää treenit tähän. Ennen lähtöä otin vielä palloleikkiä, että treeneistä jäisi hyvä fiilis. Hallin ulkopuolella Monni sai vielä juoksennella Villin kanssa. On ihanaa että edes toinen koiristamme on koirasosiaalinen tapaus. Kiva oli katsoa Monnin ja Villin juoksentelevan. Tulee sellainen fiilis että kyllä se kelpie on ihana rotu. Hehkutin vielä Teemulle kotona että on se mahtava tapaus tuo Villi, ja Monnikin. Odotan helmikuuta kuin kuuta nousevaa kun päästään tutustumaan kenneliin mistä toivottavasti tuleva koiravahvistuksemme saapuu syksyllä tai keväällä 2013.