Eilen oli kiva ilta. Ensin käytiin metsälenkillä, sitten tehtiin vähän hskh-töitä ja sitten vielä hihnalenkille ja siinä välissä pikku treenit. Metsässä oli ihan kivasti lunta, ja siellä koirat saivat vapaasti pomppia hangessa. Joksus ne olivat kuin strutsit farmilla, pylly pystyssä pää lumessa.

Monni pääsi taas aksaamaan, ja treenit oli sujunut hyvin.

Koodi sai kotona tehdä kaukon siirtymisiä s-m-s. Se maasta seisominen sujui niin, että asettelin valmiiksi käden namilla siihen kohtaan mihin pää tulee kun Koo seisoo. Silloin seisominen oli hyvä ja tarkka. Ensin kokeilemani imuttaminen ei toiminut, niin tämä oli parempi tekniikka.

Toinen temppu mitä tehtiin oli etutassujen pitäminen pienellä pahvilaatikolla ja takajalkojen käyttöä. Ensin Koo ei millään meinannut ymmärtää, vaikka tätä ollaankin vähän tehyt. Sitten yhtäkkiä syttyi lamppu päässä, ja se teki tosi hienosti töitä.

Lopuksi vielä kaukovaihdot i-s-i. Se istuminen niin että takajalat pysyy paikoillaan aiheutti ensin haasteita. Se halusi työntää takajalat allensa, mutta saatiin tekniikka korjattua.

Mentiin vielä treenimielessä hihnalenkille. Sandy sai tulle mukaan vapaana. Mä en ymmärrä miten Sandystä onkaan tullut niin ylikiltti ja tottelevainen koira. Kuka sitä on oikein kouluttanut? Me käveltiin 3 m. päässä ohi kissasta vapaana, ihan totta! Ennen olisi ollut kissajahtia, nyt kun sanoin kerran ei niin se tuli nätisti mukana. Koodi kanssa ylitti odotukseni lenkillä. Se otti itse kontaktia kun näki toisen koiran, ja käveli pitkiä matkoja mun vierellä hihna löysällä. En siis vaatinut siltä sitä, vaan se teki sen itsestään. Olin tietenkin pakahtua ylpeydestä. Mun pikku penneli on vaan niin taitava. <3