Uusi vuosi alkoi innokkaasti tehistreeneillä. Jos katsotaan takaisin tiistain iltaan niin voin iloisesti kertoa että myös Koodi on liittynyt laumamme "en välitä raketeista yhtään" joukkoon. Käytiin klo 20 aikoihin ulkona katsomassa mitä se on mieltä raketeista, ja se kyllä vähät välitti. Ihanaa kun kolme koiraa on ihan välinpitämättömiä raketteja kohtaan. Kahdeltatoista saivat myös tulla ulos kanssamme katsomaan ihanaa loistetta. Itse emme ostaneet tai ampuneet yhtään rakettia, tähtisädetikut riittäköön. Mutta kyllä niitä kalliolta kelpasi katsella.

Tosiaan 1. päivä 2014 alkoi treeneillä. Koodin kanssa jatkettiin meidän haastekohtien eteenpäinviemistä.

Noudon palautus
Koodilla tosiaan on se kapula suussa ollut löysästi kun tulee sivulle, mutta ihan parilla treenikerralla siihen on saatu parempaa otetta. Nyt se ei enää siirtänyt sitä suussaan, tai löystänyt otetta. Tehtiin kolmea eri treeniä. 1. kapulan pito kun tulee mun takaa perusasentoon (pa oli vino mutta nyt keskityin kapulan pitoon). Se tekee kyllä aivan hienon nopean takaa perusasentoon tulon, ja nyt kun lelun odotusarvo on poissa niin se pitää kapulaa paremmin. 2. Kapulanpitoa lelufokuksella on hankalin sillä K on alkanut väistämään lelun katsomista. Joskus sillä jää pää tosi ylös kun se yrittää vaan fokusoida niin paljon siihen kapulaan, että se pääsisi lelulle. 3. Nostoja ollaan treenattu viime aikoina liian vähän, ja ensimmäinen oli aika löysä verrattuna sitten niihin loppuihin. Kuitenkin nostot oli nättejä, eli ei leikkinyt kapulalla. Huomio treenikavereilta, että pitää se vielä se pa saada kuntoon.

Ruudun paikka
Treenattiin läheltä ruudun paikan hakemista. Kävin pari kertaa itse ensin näyttämässä oikeaa kohtaa, ja se meni ruutuun oikein hyvin. Sitten Sanna näytti paikkaa Koodille, jossa ekalla kerralla se jäi liian eteen. Toisella kerralla mä olin tarkempi, kuin myös Koodi. Ruutu etenee siis mukavasti.

Seuraamista liikkuroituna
Koodin kanssa tehtiin seuraamista, jossa on pieniä källejä, eli pari "kohti seinää" kävelyä. Alkuun se edisti aika pahasti ja sain vasemmalle käännöksessä kävellä sitä päin. Jos se painoi kävelin sitä kohti ja tein myös yhden kovan tömähdyksen vasemmalla jalalla. Seuraamisen paikka tasaantui aina kaavion loppua kohden, joten mietittiin että alkuihin pitää panostaa, niin ettei se siinä pääse edistämään. Tehtiin sitten liikkeellelähtöjä ja alkoihan se tuottamaan tulosta. Tässä vaan omat kriteerit taas kuntoon.

Merkkiä
Koodin kanssa tehtiin toista kertaa ever merkkiä lelutargetilla. 3 lähetystä, todella hyviä. Kun siltä kysyy missä merkki, niin sen tuntee milloin se merkin bongaa, kun se keho muuttuu jäykäksi, tosi helppo lukea milloin sen voi päästää merkille. Sitä nyt jatketaan silloin tällöin. Alkuun vain treeniä että se bongaa merkin.

Päästiin vielä myöhemmin Sannan vuorolla Koodin kanssa häiriköimään Hildan pa ja seuruutreenejä. Sujui tosi hyvin molemmilta koirilta. Hauskaa kun voi olla ihan toisen koirakon "iholla" eli melkein kosketusetäisyydellä, ja molemmat vain tekee omaansa.

Hyvin sujuneiden treenien jälkeen mietin kotimatkalla että pitäisikö minun olla joskus vähän höllempi Koodille? Oon yleensä sille aika tiukkis, ja erilailla valpas kuin Monnin kanssa. Koska K on niin sähäkkä niin olen kokoajan hereillä. Jos kuitenkin höllään niin päästänkö pedon irti? Koodin tekeminen on kuitenkin hyvää, se ei näytä olevan yhtään moksiskaan siitä että en kaikesta kehu vaan silloin kuin olen tyytyväinen ja sanon myös kun en tykkää, sen asennekin on jatkuvasti kohdillaan Toinen asia mitä mietin on kriteereitä. Kun omat kriteerit on aika tarkat, miltä haluan että Koodi näyttää ja tekee, niin miten sen saavuttaminen vaatii suuren määrän treeniä. Siis jos miettii miten paljon nytkin ollaan treenattu, niin matka on vielä pitkä mutta sehän on ehkä tokon mahtavin asia, kun aina voi tehdä enemmän ja viilata juttuja, vaikka kokonaisuus pitää olla kokoajan muistissa. Olen myös ehkä joidenkin mielestä hidas etenemään Koodin kanssa, mutta minusta se on edelleen aika nuori poika, niin kyllä mä ehdin sen kanssa vielä vääntää ;)

Jouluviikko meni niin nopeasti taas että huhu. Blogin päivittely laahaa edelleenkin perässä, mutta nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni.

Jouluviikon ollaan treenattu ahkerasti. Koirat varmaan odottikin jo että mentäisiin töihin, jotta ne saa nukkua ;) Kiitos treeniseurasta Teemulle, Ansulle, lahnoille ja tehikselle! On ollut aivan super-viikko.

Eilen oli Marin extra-tehis valmennus. Otettiin Koodin kanssa noudon palautuksia ja seuraamista. Kun vielä jäi aikaa otettiin loppuun hypyn loppuosaa.

Saatiin kaikkiin haasteisiimme hyviä vinkkejä, ja osan niistä aloin jo työstämään. Noudossa pitää vain vielä enemmän saada Koodia ymmärtämään että loppuosakin on arvokas. Ja sitä työstetään nyt eteenpäin.

Seuraamisessa pitää alkaa tekemään Koodille sellaisia pieniä häiriöitä. Mari sanoi että Koodi näyttää siltä että se osaa seuraamisen niin hyvin että sille on ihan ok vähän vilkuilla ympäriinä. Ihan pienillä muutoksilla herätetään se nyt keskittymään, ei liikaa kun on vielä nuori poju.

Hyppynoudossa halusin enemmän aktiivisuutta itse hypyn seisomiseen, ja sitä tehdään nyt pallofokusoinnilla. Se tuntui toimivan ihan hyvin Koodille.

Tavoitteena olisi nyt sitten ALO-korkkaus 25.1. HSKH:n omissa kisoissa. Ensi viikon sunnuntaina tehis on varannut aikaa "Jankkilaan" niin päästään sinne treenaamaan. Ajattelin itse tehdä kokeenomaisen, että saa vieraassa paikassa siihen tuntumaa.

Ilmeisesti toko on kuitenkin "tosi kivaa" sillä olen yöllä unissani puhunut Teemulle että perusasento on tosi ruma Koodilla, ja että voisi lopettaa koko lajin kun en jaksa niitä noutoja. Pikku positiivari kylläh.

Kun tammikuu jo kolkuttaa ovella niin odottelen tässä myös ID-jälki kurssin alkua. Eilen aloitimme lähtöhajupurkkien haistelutreenit Koodin kanssa. Tästä siis tulee olemaan asiaa varmaankin enemmän pian. Pitää vielä kerrata luentomatskut, ja käydä vihdoin ostamasssa Koodille uudet valjaat. Muut asiat onkin jo hankittu.

Keskiviikkona meillä oli taas tehistreenit. Teemana tällä kertaa erilaiset häiriöt. Tehtiin hyppynoutoa, tasamaa noutoa, ruutua, kaukoja sekä paikkamakuuta.

Hyppynoudossa oli erilaiset lelut häiriöinä. Vaikka niitä oli tosi vähän ja sivussa Koodi lähti niitä haistamaan. Se oli enemmänkin tunnarimoodissa kuin noutomoodissa, mutta kivasti teki kuitenkin töitä.

Tasamaanoudossa muut seisoivat lähellä minua, ja tarkoitus oli vaan että Koodi keskittyy vaikka lähellä on muita ihmisiä. Tässä K oli todella pätevä.

Ruudussa taas muuta ohjaajat seisoivat ja istuivat lähellä ruutua. Koodin ensimmäisellä kerralla mä en oikein tiedä oliko sillä ajatus ruudussa vai takana istuskelevassa ohjaajassa. Se kuitenkin reagoi seis-käskyyn. Toisella sillä oli mielestäni parempi fokus ruutuun.

Sitten tehtiin rivissä kaukoja. Voi meitä, kaukot on vielä niin kesken ettei meinannut tulla mitään. Ja tein tosi helppoa, turhaan on vääntää sellaista mitä ei ole opetettu.

Lopuksi vielä häirittyä paikkamakuuta. Tässä Koodi oli SUPER! Vaikka pallot lensi ja sitä yritettiin källittää, niin se makasi hyvin. Olin siihen tosi tyytyväinen. Nyt se paikkamakuu alkaa olla sellainen että se kestää vaikka tuollaista häiriötä on ympärillä. Ehdottomasti paras osuus!

Eilen oli tehistreenit. Tällä kertaa oli ottanut liikkeiksi ruudun, liikkeestä seisomisen ja hyppynoudon. Tämä oli siis Koodille aikalailla humputtelutreeni.

Aloitettiin ruudulla. Ruutua tehtiin tällä kertaa niin, että se siirrettiin joka lähetyksen välissä. Joka kerta oli pallo ruudussa, kun tämä oli taas vähän vaikeampaa. Halusin vain tietää josko se oikeasti ymmärtää mikä ruutu on. Vaikka oltiin käyty lenkillä niin K oli todella aktiivinen, suorastaan vähän ylihullu. Kysyin aina ennen lähetystä missä ruutu on, jos pää oli oikeeseen suuntaan, pyysin istumaan viereen ja sitten lähetin. Marko liikkuroi ja sanoi käsky, ja pari kertaa Koodi varasti, mutta tuli heti takasin kun huomautin. Koodilla oli hyvä vauhti ruutuun. Huomattiin myös että Koodille ruutu keskellä kenttää oli ehdottomasti vaikein. Eniten olenkin tehnyt ruutua kentän laidoilla, ja sinne se vähän hakeutui. Eli nyt treenataan myös keskellä kenttää olevaa ruutua. Viimeisellä kerralla en enää siirtynyt kohti ruutua, vaan otin perusasennon ja kysyin missä ruutu. Koodi bongasi ruudun hyvin. Mutta niitä käskytyksiä pitää treenata. Ettei varasta.

Liikkeestä seisomisessa tehtiin pysähdystä pomppupallolla. Ensimmäisellä kerralla Koodi reagoi vasta kun kuuli pompahduksen takanaan, toisella ja kolmannella se jo kääntyi halt käskystä kun tiesi että pallo tulee. Tehtiin vielä yksi missä Koodi sai vain seuraamista ilman halt-käskytystä, sillä se alkoi vähän vilkuilemaan taakse.

Hyppynoudossa Koodista alkoi näkymään sikamaisuus. Se palkkasi itseään hyppäämällä esteen ennen liikkeen aloitusta, mua kohti. Se nyki joka käsky sanalla. Sen sijaan että treenattiin sitä itse hyppynoutoo, niin treenattiin sitä että se pysyy "käsky" sanasta huolimatta, ja siitä huolimatta että kapula heitetään. Näissä mun pitää olla tosi tarkka, se reagoi nimittäin liikkurin käsky-sanaan aika vahvasti.

Paikkiksiin ei ehditty mukaan, niin tein sitten ulkona vielä yhden paikkamakuun. Siinä tuli yksi lonkallemeno aika nopeasti. Kävin korjaa, ja loppuajan pysyi tosi hyvin.

Pitotreenit jatkuu edelleen hyvällä mallilla. Nyt pito on hyvä, mutta irrottaminen tahtoo olla vaikeata. ;) Noh, jatketaan nyt tämä kortti kuitenkin loppuun. Ehdottomasti pitää alkaa tekemään vähän enemmän kuuntelutreeniä Mr. K:lle sillä se alkaa jo tajuamaan aika monta asiaa, ja se mielestäni on vähän sika. Mutta olen iloinen että minulla on tuollainen pieni virtakoira. Helpompaa sitä on toppuutella kun kokoajan nostattaa.

Sunnuntaina käytiin Koodin kanssa Riitan ja Pekan koulutuksessa. Molemmille oli aikaa 25 minuuttia. Minulla oli aika noutopainotteiset teemat: tunnari ja pito.