Eilen käytiin Koodin kanssa Match Showssa (voitteko kuvitella). Oli eka kerta sekä minulle, että Koodille. Halusin tietää miten Koodi kehässä käyttäytyy ennen ensi viikon erraria. Hyvin se käyttäytyi, oli oikea mallioppilas. Koodi oli punaisten pentujen kolmonen ja Ylva BIS 6. Kiitos seurasta Ansu! Sisarukset sai vielä temmeltää mätsärin jälkeen. On aina niin ihanaa nähdä miten ne viihtyy toistensa seurassa.

Tänään oli taas paimennusta. Koodi oli ihan villinä. Se on selkeästi syttynyt hommaan, sillä se kävi välillä aika kiihkeänä.


Pojat tekivät kahdessa osassa, ensin poispäin ajoa (kuvissa), ja sitten pysähtymisiä. Tänään oli enemmän taukoa kuin aikasemmin, sillä kun Koodi kiihtyi piti odottaa taas rauhoittumista jotta se sai jatkaa. Oli hyvää treeniä sille. Loppua kohden se näytti todella hyvälle, ja oli mielestäni kivassa mielentilassa. Se alkoi tietyissä kohdissa jo tarjoamaan maahanmenoa, jotta pääsisi etenemään.


Paimennus on kiehtova laji. Se on vain näin minun silmissä aivan liian hitaasti etenevää. Mutta Koppura onkin nuori, ja sillä on vielä paljon aikaa kehittyä. Kesän tavoite on opettaa Koodille paimentaminen vapaana. Ensin pitää kyllä vahvistaa paljon maahan-käskyä, joka on nyt kotiopetuksessa. (Koodilla noita maahan-käskyjä riittää, kun sillä on vielä tokossa erikseen 2).


Minusta on kiva olla vain vieressä seuraamassa sen työskentelyä, ja nähdä miten se reagoi tilanteisiin. Teemu on kyllä mahtava ohjaaja siinä että hän on aina niin rauhallinen. Minun hermorakenne olisi ehkä tähän lajiin aivan väärä :D


Paimennuksen jälkeen käytiin vielä kävelyllä Vantaankosken ympäri. Ja pojat kävi vähän pulikoimassa. Koodin mielestä vesi on vielä aika jännittävää.

18.4. oli Kompassilla Mia Skogsterin luento, Selkeästä kommunikoinnista koiran kanssa.

Mialla oli paljon pointteja sekä harrastajille ja niille ns. kotikoirille. Sanottakoon se että pitää treenata tuota itsensä jännittämistä, ja siitä tulevaa palkkaa koiralle.

Mia kertoi myös siitä, että hän opettaa koiralle että kehun jälkeen seuraa hiljaisuus (3 sek) jännittyminen ja sitten palkka. Hän itse käyttää ei-sanaa koulutuksessa, ja kertoo heti koiralle että ei ole hyvä. Mä olen itse ollut tosi herkkänä ei sanaa käyttää treeneissä, johtunee varmaan siitä että Monni ahdistuu jos käyttää ei sanaa, vai ahdistunko minä?

Yksi kiinnostava kysymys mikä herätti erilaisia vastauksia yleisössä oli se, että pitäisikö koiralle joskus tahallisesti aiheuttaa pahaa mieltä. Vaikka ohitustilanteessa korjaa fyysisesti jos kielto ja pakote ei riitä. Mia mielestä kyllä, jos pystyy sitten heti fyysisen korjauksen jälkeen muuttamaan omaa tunnetilaansa, ja kehumaan koiraa. Pointtina oli se, että ensin ohjaajan tulee osata muuttamaan/hallitsemaan omia tunnetilojaan, ennen kuin voi sellaista vaatia koiralta.

Paljon puhuttiin myös ihmisen elekielestä, käsien ja jalkojen liikkeistä ja äänenkäytöstä. Käsien liikkeet tulisi olla ennalta määrätyt, eli ei sellaisia hermostuneita käsiä, vaan käsien liikkeet tulisi olla koko ajan tietoiset.
Käsien vaikutus koiriin:

• hermostuneet kädet hermostuttaa koiraa
• käsi on selkeä targetti
• käsien tulisi tehdä selkeitä liikkeitä
• nopeat hermostuneet kädenliikkeet on koiran pyytämistä, kun koira syö käsi on rauhallinen
• sivulle nostetut kädet kertoo ohjaajan epävarmuudesta
• alhaalla roikkuvat, jäykät kädet kertovat ohjaajan dominanssista
• jännite tulisi olla koiralle positiivinen asia

Tyypillinen onglema Mia mielestä on se että harjoitellaan liian heikosti motivoituneella koiralla.
Perimmäinen syy: Ohjaaja ei osaa äänellään ja kehollaan innostaa koiraa, ei herätä koirassa kunnioitusta
Seuraus: Koira on haluton työskenetelemään ja koulutuksessa ei päästä eteenpäin. Lisäksi suurin osa koulutusonglemista lähtee koiran ja ohjaajan välisestä kommunikoinnista.

Yksi hyvä asia muistettavaksi itselleen. Hyvä ohjaaja on pitkäjänteinen, ahkera, kurinalainen ja pystyy käyttämään ääntään tehokkaasti + kehohallinta.

Seuraamisen ja eteen lähettämisen opettelusta Mia puhui paljon ja järkevää. Hän itse opettaa ensin koiralle asenteen seuraamiseen pelkillä suorilla. Sitten kun kaikki avut ja lelut on häivytetty ottaa hän mukaan seuraamiseen käännökset. Perusasennossa hän tekee kuitenkin käännöksiä. Tämä oli minun mielestä ihan järkevää. Samoiten kuin viimeksi käytiin Ansun kanssa treenaamassa, hän sanoi että olen epävarmempi seuraamisessa käännöksissä (mikä pitää paikkansa!). Eli tämä on varmaan ihan viisasta, ensin saada seuraaminen suoralla hyväksi. Jos seuraamisen asenne ja kontakti on kunnossa, niin ei myöskään käännökset tuota ehkä niin paljon haasteita.

Eteen lähetyksessä, Mia kertoi että hän ensin opettaa koiralle että palkka on aina kentän reunalla, kun aletaan opettaa koiralle maahanmenoa, niin hänellä on apuohjaaja, joka näyttää vievänsä palkan kentän reunlle, mutta itse asiassa ottaa sen mukaan. Kun koira lähetetään eteen, niin Mia käskyttää koiran maahan, käyttämällä käskysanaa putkeen kunnes koira menee maahan, ja sitten hän palkkaa itse koiran. Eli koira juoksee takaisin ohjaajan luo. Sitten taas tehdään suoria eteenpäin lähetyksiä, ja jossain vaiheessa otetaan lelu pois, ja maahan käskyjä. Tätä hän tekee järjestelmällisesti viikon - kahden ajan.

Mia näytti vielä opetusvideoitaan kuinka hän rakentaa seuraamista, ja eteenlähetystä.

Oli kerrassaan kiinnostavaa. Oli tiettyjä asioita josta olin samaa mieltä, mutta osasta olin vähän eri mieltä, kuten esim. että valitaan laji koiran ominaisuuksien mukaan, ja kaikki koirat eivät sovellu esim. tokoon. Minusta taas jokainen koira sopii tokoon, mutta pitää olla tavoitteiden kanssa realistinen.

Lopuksi miete: "Hyväksy ne virheet jotka et pysty korjaamann, käytä aikaasi niihin jotka pystyt".

Keskiviikko-iltana kokoonnuttiin Tiinan, Mirjamin ja Nean kanssa Leppäkorven koululle treenaamaan. Jouduttiin kesken treenien vaihtaa kenttää, kun jalkapalloiljat aloittivat treeninsä, harmi sinänsä sillä se kenttä missä ekä oltiin on tosi hyvä.

Koodin kanssa tehtiin setti Riitan oppeja.

Ruutu: Ensin palloruutuun, joka oli tosi hyvä. Koodi ymmärtää jo sen että pitää odottaa käskyä että saa lähteä ruutuun. (Vaikka se on kyllä niin vikkelä, etten sais kiinni jos se varastaisi, mutta sitä se ei ole vielä tajunnut). Tehtiin tokalla kerralla näyttöruutu. Taas Koodi lähti tosi hyvin, mutta mun heitto oli vähän myöhässä, ja se pyöri ympyrää etsien palloa.


































Liikkeestä seisominen: Tein peruuttamalla. Ensin kaksi suorapalkka, ja lopuksi yksi jossa sanoin halt ja pieni viive palkkaan. Sehän toimi hyvin, Koodi jäi seisomaan, ja odotti palkkaa. Itse pelkäsin että se heti istuutuu. Eli nyt tehdään tätä eteenpäin, niin hyvä tulee.

















Häiriö perusasento:
Olipas haastavaa kun oli 3 häirikköä. Varsinkin Mirkun "tule" -käskyt oli haastavia Koodille, mutta tuli vain yksi isompi moka. Loppua kohden mielestäni Koodi tajusi tämän tosi hyvin, ja oli hauskaa nähdä sen silmistä kuinka se keskittyi mun katsomiseen.

Ai, ai mokasit ;)

Luoksetulo: Pitkä matka, että sain kehuttua hyvästä vauhdista. Jätin Koodin seisomaan Tiinan kanssa, ja se oli sitten istuutunut itsestään. Hyvä poika! Voisi varmaankin pian alkaa tekemään alku ihan istumisella, ilman että pidetään kiinni.



















Perusasennot seuraamisen yhteydessä: Tätä treenattiin jo aamuruokailun aikana, ja hyvin sujuu. Nyt autoin 2 kertaa istumaan, ja sitten pysähdyin ilman apuja. Koodi istuutui hyvin. Tein saman uudestaan, taas pari avuilla ja yksi ilman. Ei ongelmia

Nouto: Viimeksi kun tehtiin nouto niin minusta Koodilla oli huono ote. Ajattelin että otetaan pitkällä matkalla, niin että avustaja heittää. Koodi lähti hyvin kapulalle, mutta jätti sen sinne! Olin ihan paikoillaan ja hiljaa, halusin nähdä mitä se tekee. Vähän haahuili ja tuli luokseni, edelleen oli paikoillaan ja hiljaa. Koodi lähti uudestaan kapulalle, ja taas jätti sen sinne. Mentiin sitten yhdessä kapulaa kohti, tehtii nostoja, mutta ne oli myös huonoja. Mirjami ehdotti saalisleikkiä kapulan kanssa, ja siihen Koodi vastasi hyvin. Sillä on nyt liikaa odotusta leluun, ja sen takia ei toimi.

Kun kaikki olivat treenanneet omat settinsä otettiin vielä paikkamakuu. Tämä oli Koodille vasta toinen paikkamakuutreenit. Tuolle höseltäjälle kyllä nämä paikkamakuut, käy siihen ja paikkaistumiset on tuskaa. Kokoajan menossa, eikä hetkeksikään pysähdy, paitsi sisällä kotona. Oli hyvä häiriötreeni myös muille, kuin kaikki teki omaa settiä sekaisin.



































Kiitos treeniseurasta ja kommenteista! Ja kiitos Teemulle kuvaamisesta.

Lopetetaan tällaiseen kuvaan: Saanko kohta, saanko kohta, saanko pomppia??

Hyvää vappua! Eilen alkoi Riitta Korrin nuorten koirien -kurssi. Tehtiin paljon ryhmäjuttuja, ja katsottiin perusasiat läpi.

Perusasento: Koodi tulee sivulle vähän painaen, ja jää himpun verran eteen. Sen pää kiertyy ulkokauttaa katsekontaktiin, mikä ei ole suotavaa. Nyt tehdään vähän avuilla, ja vielä viilataan parempaan päänasentoon. Tehtiin myös katsekontaktia pahalla narupallo häiriöllä. Koodi ihan ok, vielä täytyy enemmän tehdä näitä häiriöjuttuja, että se todellakin ymmärtää idean.

Sivuaskeleet: vielä ollaan tehty niitä pelkästään lankulla, ja nyt kokeiltiin ne mun vierellä sekä oikealle että vasemmalle. Koodi käytti takapäätään hyvin, ihan yllätyin.


Seuraamisen perusasennot: hehe, eipä olla treenatta kun suoria, ja pieniä käännöksiä jotta saadaan hyvä asenne. Riitta ehdottikin että tehdään näitä olkkaritreeneinä silloin tällöin. Pitää ottaa ne mukaan repertuaariin, kyllä ne jo avustettuina sujui.

Liikkeestä seisominen: Tätä olen tehnyt enimmäkseen peruuttamalla, ja heittämällä pallon halt sanan yhteydessä. Kokeiltiin myös että miten Koodi reagoi jos peruutan ja sanon halt ilman pallon heittoa. Ja kyllä se reagoi. Riitta ehdottikin että seuraavaksi otan mukaan sen että pari suorapalkkausta, ja sitten kuunteluhalt. Jos K pysähtyy niin pysähdy kehu ja sitten vasta heitä pallo. Jos teen seuraamisen yhteydessä pitää muistaa seuraamisen kriteerit, eli halt ei tule jos seuraaminen huono. Ja sehän kyllä aurasi mun edessä kun treenattiin sitä. Heti kun oli hyvä seuraaminen, sai haltista suorapalkan.

Seuraaminen: Riitan mielestä perusseuraaminen näyttää hyvälle, pitää vaan olla tarkka ettei perä lähde ulospäin. Nyt ei sellaista näkynyt, mutta tarkkana kannattaa olla. Kerroin myös että Koodi vähän painaa, niin Riitta ehdotti että siihen puututaan vasta kun motivaatio ja asenne seuraamisessa on tarpeeksi hyvä. Tietenkin jo nyt voi tehdä seuraamista ympyröillä vastapäivään, mitä ollaankin jo jonkun verran treenattu.

Luoksetulo: Koodilla hyvä tempo, mutta keskellä se vähän himmasi, eli odotti palkkaa. Riitta ehdotti pitkiä matkoja, missä voin ensin kehua hyvästä vauhdista, ja sitten vasta palkata. Palkan tulisi siis tulla hyvästä vauhdista.



Paikkamakuu: Tätä ei olla ollenkaan vielä treenattu, on lumet sulaa asialistalla, joten sen aika on nyt. Uu jee, ulkomuonitus alkakoon.

Ruutu: Lopuksi tehtiin ruutu. Ensin pallolla, joka oli hieno. Toinen vielä näyttöruutuna. Riitta piti kiinni Koodin pannasta, kun kävin näyttää ruudun. Koodi oli odottaessa todella aktiivinen naamastaan, ja kun lähetin sen se meni tosi hyvin ruutuun, vaikka oli tosi lähellä ruudun takaosaa. Riitan vinkkinä oli että voin vaihdella mihin pallo lentää. Jos Koodi menee syvälle ruutuun, heitä pallo viistosti ruudun eteen, ja jos se on lähellä ruudun etuosaa, heitä pallo ruudun taakse. Eli voidan vähän muokata sen paikkaa.

Yleisesti Koodi oli koko tunnin ajan ihan superhieno. Se halusi tehdä kokoajan mun kanssa, ja muut treenailijat kiinnosti ainoastaan kun meillä oli pienet tauot, ja menin kyykkyyn. Muuten se tarjosi kaikkea mitä ollaan treenattu. Vähän yritin jopa hillitä sitä. On vaikeata kuunnella ohjeita kun toinen tekee istupomppuja vierellä ;) Käy siihen -käsky taitaa tulla tarpeeseen. Mutta olen kyllä niin iloinen Koodin asenteesta. Uusi paikka, uusia koirakoita ja tuollainen asenne, wau!

Koodi wappu-metsälenkillä

Maanantaina meillä oli aika hammashuoltoon. Monnin lohjennut hammas ja Sandyn hammaskiven piti saada kyytiä. Lopputulos olikin sitten aivan eri kuin "pelkkä hammaspoisto". Sandyltä poistettiin 2 ihan viimeistä hammasta jotka olivat vähän tulehtuneet. Monnilta lähti peräti 3 hammasta. Monnilla on suussa ihan todella monta lohjennutta hammasta, eli sen hammasluusto on erittäin hauras. Tämän takia lääkäri kielsi Monnilta jatkossa kaikki noudot, kepin syönnit, raakaluut ja muut kovat esineet 4-ever! Monnin kalusto ei vaan kestä sellaista rasitusta. Mullehan tämä tuli todellisena shokkina, olin kouluttamassa kun Teemu lähetti viestin että Monnin suussa paljon lohjenneita hampaita ja ikuinen kapulannoutokielto. Tämä tietää tokokisojen lopun.

Aion vielä hankkia toisen lausunnon, sillä mielestäni tämä lausunto on aika hurja. Mutta ell toimii myös Anidentilä, joka on erikoistunut hampaisiin, joten en tiedä mitä se asiaa muuttaa. Perjantaina on Monnin tarkastuskäynti ja silloin aion kysellä kaikkea, jotta ymmärtäisin asian paremmin.

On tullut paljon erilaisia vinkkejä hammasimplanteista, ikenet luutuu ja hyvin voi syödä, kaikki pois jne. Ja voisin ehkä harkitakin tällaisia toimenpiteitä jos kyse olisi oikeasti tokohuipulla olevasta koirasta. Mutta realiteetti on se että meillä olisi maksimissaan Monnin kanssa mahikset TVA-titteliin, ja se on vielä aika kaukana, niin että tehdä tällaiset toimenpiteet, kun ei edes tiedä selviydyttäisiinkö VOI-luokasta, on aika hurjaa. Tämä on minun mielipiteeni, jollain muulla varmaan olisi toinen mielipide.

Ja eihän se harrastamista estä, noutoja lukuunottamatta. Teemukin ehdotti että menette VOI-luokkaan ja suosiolla nollaat kaikki noutoliikkeet. No, ehkä joskus teen niin, jos kisaamaan haluan. Mielestäni kuitenkin Monnin terveys on kaikkein tärkeintä, se menee kaikkien harrastuslajien edelle. Onko kuitenkin vähän kornia, että ollaan tehty kaikki terveystarkastukset ja peilaukset Monnille, ja se käy vuoden välein lääkärillä, niin tadaa hampaat ne lohkeilee suussa. Syitä en viitsi spekuloida, jatkokysymykset perjantaina ne kertokoon.

Olen edelleen vähän mieli maassa, syystäkin. Mutta positiivista on se että Molemmat tulivat ehjinä kotiin, hampaat taas paremmassa kunnossa, ja ovat toipumaan päin :) Katsokaa nyt noita hölmöläisiä, kuka tilanteesta ei nauttisi ;)