Jotkut ehkä manailee tätä sadetta, mutta minä olin innoissani kun pääsin treenaamaan sateeseen. Me ei olla Koodin kanssa kuin pari kertaa sadetreenattu, mutta ei se kyllä säästä välittänyt pätkääkään.

Tehtiin kuitenkin lyhyempi setti kuin tavallista, sillä kaikki mun toko-kamat oli autossa, ja auto oli matkustanut Ojankoon.

Sivulletuloja: Haluan näihin liikkeiden aloituksiin todella panostaa, ja nyt me tehdään perusasentoja tarjonnan avulla. Lelu on ehkä liian kiihdyttävä tässä sillä Koodi teki pari kertaa niin että tuli sivulle mutta ei laskenut kokonaan peppua maahan. Mä kuitenkin tällä kertaa huomasin sen, eli siitä ei tullut palkkaa.

Maahan - perusasento: Koodi teki näyttökokeessa istumisen väärin, eli nosti peppua alleen, eikä käyttänyt etutassujaan. Nyt kun treenattiin niin se taas teki oikein, eli käytti etutassujaan. Pitää ihan selkeästi treenata tätä palkkaamattomuustreeneissä. Toinen asia on se ennakointi, mitä ei tänään näkynyt.

Liikkeestä seisominen: Ensin peruutin ja Koodi tuli mukaan, sitten otin seisomisia seuraamisen kautta. Se teki aina oikein. Hyvä K! Tehtiin vielä kieppien kautta, ja siinä K kuumui vähän ja halusi tehdä maahanmenoja. Kyllä se sitten parin mokan jälkeen teki taas oikein hyvää seisomista.

Kiertoja: Koodi rakastaa kiertämistä ja se on alkanut hahmottaa mitä toivon sen kiertävän. Tein sekä suorapalkalle, että perusasentoihin tuloja. Tässä se kyllä vähän kuumui, mutta tykkään että sillä on vauhtia sillä nyt aletaan myös stoppeja treenaamaan.

Tunnari: Minä taisin edetä Koodin kanssa liian nopeasti tunnarin kanssa, sillä se meni huonoon suuntaan, ja aloitin taas ihan vain oman piilottelua. Koodi jää sen jälkeen kun on sen lähettänyt tuijottamaan minua, ja haluan että se alkaa heti työskentelemään. Joten katsotaan nyt mitä tähän keksin.

Hakunilan Urheilupuisto oli ihan autio, joten koirat sai kirmailla ihan miten tahansa treenien jälkeen. Koodi juoksikin aika pitkiä pätkiä ja taisi vähän nollata päätään. Nyt kun on viileämmät säät niin se jaksaa paljon paremmin treenata ja eilen se oli mielestäni jo vähän hulluuden rajoilla. Mä tykkään! Se on niin intensiivinen, haluaa tehdä ja leikkiä.

Kotimatkalla tein sille vielä ensimmäisen peltojäljen. Se oli niin kierroksilla ettei ensin tahtonut keskittyä. Kun se vihdoin keskittyi se oli ihan etevä ja löysi hyvin jälkeni. Koodi tykkää käyttää nenäänsä paljon, niin uskon että siitä voi tulla ihan hyvä jäljestäjä, (sehän on vain siitä kiinni että jaksaisin tehdä sitä jälkeä sille). Siinäkin saan katso peiliin ;)

Keskiviikko-iltana kokoonnuttiin Tiinan, Mirjamin ja Nean kanssa Leppäkorven koululle treenaamaan. Jouduttiin kesken treenien vaihtaa kenttää, kun jalkapalloiljat aloittivat treeninsä, harmi sinänsä sillä se kenttä missä ekä oltiin on tosi hyvä.

Koodin kanssa tehtiin setti Riitan oppeja.

Ruutu: Ensin palloruutuun, joka oli tosi hyvä. Koodi ymmärtää jo sen että pitää odottaa käskyä että saa lähteä ruutuun. (Vaikka se on kyllä niin vikkelä, etten sais kiinni jos se varastaisi, mutta sitä se ei ole vielä tajunnut). Tehtiin tokalla kerralla näyttöruutu. Taas Koodi lähti tosi hyvin, mutta mun heitto oli vähän myöhässä, ja se pyöri ympyrää etsien palloa.


































Liikkeestä seisominen: Tein peruuttamalla. Ensin kaksi suorapalkka, ja lopuksi yksi jossa sanoin halt ja pieni viive palkkaan. Sehän toimi hyvin, Koodi jäi seisomaan, ja odotti palkkaa. Itse pelkäsin että se heti istuutuu. Eli nyt tehdään tätä eteenpäin, niin hyvä tulee.

















Häiriö perusasento:
Olipas haastavaa kun oli 3 häirikköä. Varsinkin Mirkun "tule" -käskyt oli haastavia Koodille, mutta tuli vain yksi isompi moka. Loppua kohden mielestäni Koodi tajusi tämän tosi hyvin, ja oli hauskaa nähdä sen silmistä kuinka se keskittyi mun katsomiseen.

Ai, ai mokasit ;)

Luoksetulo: Pitkä matka, että sain kehuttua hyvästä vauhdista. Jätin Koodin seisomaan Tiinan kanssa, ja se oli sitten istuutunut itsestään. Hyvä poika! Voisi varmaankin pian alkaa tekemään alku ihan istumisella, ilman että pidetään kiinni.



















Perusasennot seuraamisen yhteydessä: Tätä treenattiin jo aamuruokailun aikana, ja hyvin sujuu. Nyt autoin 2 kertaa istumaan, ja sitten pysähdyin ilman apuja. Koodi istuutui hyvin. Tein saman uudestaan, taas pari avuilla ja yksi ilman. Ei ongelmia

Nouto: Viimeksi kun tehtiin nouto niin minusta Koodilla oli huono ote. Ajattelin että otetaan pitkällä matkalla, niin että avustaja heittää. Koodi lähti hyvin kapulalle, mutta jätti sen sinne! Olin ihan paikoillaan ja hiljaa, halusin nähdä mitä se tekee. Vähän haahuili ja tuli luokseni, edelleen oli paikoillaan ja hiljaa. Koodi lähti uudestaan kapulalle, ja taas jätti sen sinne. Mentiin sitten yhdessä kapulaa kohti, tehtii nostoja, mutta ne oli myös huonoja. Mirjami ehdotti saalisleikkiä kapulan kanssa, ja siihen Koodi vastasi hyvin. Sillä on nyt liikaa odotusta leluun, ja sen takia ei toimi.

Kun kaikki olivat treenanneet omat settinsä otettiin vielä paikkamakuu. Tämä oli Koodille vasta toinen paikkamakuutreenit. Tuolle höseltäjälle kyllä nämä paikkamakuut, käy siihen ja paikkaistumiset on tuskaa. Kokoajan menossa, eikä hetkeksikään pysähdy, paitsi sisällä kotona. Oli hyvä häiriötreeni myös muille, kuin kaikki teki omaa settiä sekaisin.



































Kiitos treeniseurasta ja kommenteista! Ja kiitos Teemulle kuvaamisesta.

Lopetetaan tällaiseen kuvaan: Saanko kohta, saanko kohta, saanko pomppia??

Oli eilen taas aika käydä katsomassa miltä meidän lähikenttä näyttää. Se on ollut luistinratana talven, joten ei ole viitsinyt mennä sinne liukastelemaan. Nyt oli jo puoli kenttää sula, joten hyvin sain treenattua Koodin kanssa. Monni oli agilityssä, joten se jäi treenaamatta

Seuraamisen täyskäännöksiä: Tein täyskäännökset niin, että kuin käännös oli tulossa minulla oli narupallo kädessä jonka avulla hetsasin Koodi täyskäännökseen. Tämä sujui tosi hyvin. Tehtiin tät 3 kertaa, ja sitten kokeilin niin että se pallo oli oikeassa kädessäni. Kun Koodi kääntyi hyvin heitin sille pallon. Tämä sujui siis hyvin.

Luoksetuloa istuminen: Treenattiin naksuttimella niin, että jos istui paikoillaan, naksautin. Pari ekaa helppoa sujui ongelmitta, mutta heti kun yritin vähän pidemmälle selkä kohti Koota se nousi. Korjasin pari kertaa, jonka jälkeen myös tämä pitempi poistuminen sujui. Sain myös jäädä kauemmaksi seisomaan, ja se ymmärsi kuitenkin odottaa istualteen.

Liikkeestä seisominen: Tehtiin stoppeja seuraamisen kautta. Ne oli nyt jo aika hyviä. Varsinkin viimeinen oli hyvä jossa jätin Koodille takapalkkaa, silloin se pysähtyi tosi täpäkästi. Vain kerran se vähän hiippaili, ja sellaisesta ei tullut palkkaa.

Paikalla seisominen: Koodi on tämän kyllä oppinut niin hyvin lelulla. Se seisoo ihan tappina ja odottaa että lelu lentää. Nyt alan vaikeuttamaan tätä niin että siirryn kohtapuolin taaemmas. Vielä mietin että jätänkö lelun sen eteen magneetiksi, vaiko mukaan.

Kaukot: Mä halusin kokeilla miten sujuu kaukot niin, että etujalat pysyy paikoillaan. Tämä vaikuttaa kuulkaas olevan Koodille helpompaa ja luontaisempaa. Joten nyt mun pitää miettiä, että kummat tekisin. Itselleni nämä kaukot on haastavammat, koska olen treenannut Monnin kanssa niin paljon takajalat paikoillaan tekniikka. Mutta sitten taas, jos etujalat paikoillaan on koiralle luontaisempaa, niin miksi kaivaa verta nenästä?

Tunnari: Minulla oli oma kapula taskussa, joten tein vielä oman hakua. Heitin tunnarin lumipenkkaan, ja päästin Koodin etsimään. Se teki hyvin työtä, oli aika vaikea koska se tippui yhteen koloon. Pari kertaa se vilkaisi mua, että auta, mutta kun apua ei tullut, se jatkoi etsimistä. Olin tyytyväinen. Haasteena oman etsimisessä ja noudossa on se, että palkkani ei oikein tunnu olevan riittävän hyvä. Palkkaan siis narupallolla, ja Koodi tulee siihen hyvin mutta päästää sitten irti ja lähtee etsimään kapulaa, eli sen ajatus on kovasti kapulassa eikä palkassa. Minun pitääkin miettiä tätä, sillä haluan että Koodilla on ajatus, että kapula on vain väline saada palkkaa.

Treenien jälkeen mentiin vielä pikkulenkille ja pellolle riehumaan. Hetsasin Koodia kaivamaan lunta oikein kunnolla, vielä kun sitä on. Sandyn kanssa vielä leikkivät ja K sai ihania hepuleita. Tein myös yhden lenkillä pysähtymisen, niin että jäin ns. luoksetulo asentoon, kun Koodi lähti tulemaan kohti palkkasin lelulla. Naapuritkin ohitettiin mallikkaasti, vaikka olisi niin tehnyt mieli käydä niitä moikkaamassa. Viime aikoin meillä on ollut superhyvät treenit, toivottavasti hyvä meno jatkuu.

Jeah! Voiko parempaa olla ma, ti ke treeeniii!!!

Maanantaina oli tehistreenit Ojangossa. Lauantaina mahtavasti nollattua liikkeestä seisomisen ja noudon, päätin että näit treenataan. Mulla oli parina Hanne joka toimi meillä liikkurina ja häiriötekijänä. Ensin tehtiin ruutua. Monni näki kivasti ruudun ja lähti ihan hyvin. Toistettiin pari kertaa. Sitten otettiin naksuttimella noutoa. Tehtin niin että oli kartioita, leluja ja noutokapuloita. Monni sai noutaa mitä tahansa minulle. Ja taas kerran nouto sujui hyvin. Monni toi kaikki kolmea kapulaa, välittämättä häiriöistä. Hanne käveli, rapsutteli maata ym. ja Monni keskittyi noutamiseen. Hienoa, mutta mistä ne kokeiden lahnanoudot sitten johtuu?
Otettiin vielä liikkeestä seisomisen niin, että palkkasin taaksepäin pallolla. Stopit oli hyviä, kunnes tuli liikkuri mukaan, silloin Monni meni ensin maahan, sitten seuraavalla yrittmämällä se istuutui. En viitsinyt enempää epäonnistumisia ottaa, niin avustin stopit taas pallolla. Ja taas meni hyvin. :) Otettiin lopuksi vielä ruutu lempilelulla, ja ai että kun oli hyvä. Monni alkaa kyllä hyvin nyt ymmärtämään sen ruudun. Vielä kun siihen saisi vauhtia, mutta kai se sitten tulee vahvistamisen myötä.

Tiistaina treentatti Tiinan ja Katrin kanssa urheilupuistossa. Rakennettiin Tiinalle VOI-kehä ja sitten kaikki tekivät omalla vuorollaan. Monni otti ensin tunnarii. Tehtiin tunnari kasalla jossa oli erillään oma kapula. Monni toi ensimmäisellä kerralla väärän, mutta kun se taas ymmärsi mistä olikaan kyse. Toi se oikean. Sillä on kuitenkin joku ongelma että oma pitäisi viedä liikkurille (onhan liikkuri sen sinne laittanut). Olin ihan tyytyväinen suoritukseen, vaikka se menikin silmäpelillä. Nyt taas vaikeutetaan tunnaria enemmän, eli kasaa voidaan pikkuhiljaa levitellä ja oma laittaa sinne kasan keskelle. Otin myös Sandyn kanssa vähän seuraamista, ja liikkestä maahanmenoa. Se maahanmeno on niiiin vaikee Sandylle. Monnille otin lisäksi noutoo, ja liikkeestä seisomista, jotka molemmat meni ihan hyvin. Tiinalle ohjasin VOi-luokan läpi. Villi on niiiin ihana :) Teki hyvin töitä, ja ei tullut nollattua kuin ruudun. Hienosti kuitenkin Tiina vaati siltä oikean paikan, sillä kyllä se vaikutti tietävän mitä sen pitäisi tehdä.

Eilen oltiin Monnin kanssa Riitalla, ja oli oman ongelman ratkomista. Halusin ideoita miten liikkeiden välit saataisiin kuntoon. Siinä meillä on vielä paljon työnsarkaa, vaikka Riitta sanoi että ihan hyvin Monni vastaa kehuihini. Riitta ehdotti että opetan Monnille että kehuminen on kivaa (sekin pitää koiralle opettaa) ;)

Eli aloitetaan kotona siitä että keittiössä on nameja pöydällä. Kehun Monnia tosi paljon, ja heti kun se näyttää eniten iloiselta ja vastaanottavaiselta niin tulee palkka. Näitä toistellaan jonkun aikaa. Sitten siirrytään perusasentoon (liikkeen loppuun) ja tehdään sama siinä eli kehutaan, ja kun Monni on vastaanottavaisimmillaan saa se palkkaa. Sitten siirretään palkkaus liikkeiden väliin, ja jatketaan siitä niin että saadaan monta liikettä ketjutettua.

Kun odotimme omaa vuoroamme teimme hyppynoutoa puukapulalla, vierasta metallinoutoa ja ruutua. Monni teki tosi hienosti töitä. Se oli ehkä yleisesti vähän lahna, mutta teki kuitenkin hyvin.

Nyt on sitten 4 päivän tauko kun lähden reissuun. Reissun aikana pitää suunnitella taas treenejä. 26.5. on koe, ja edelleen tähtään VOIVOI-luokkaan 16.9. HSKH:n omiin kokeisiin. Nyt kun taas näkyy edistymistä on kiva treenaa :)

Hyi hyi hyi, enpä kerennyt sunnuntaina ja maanataina treenaa. Maanatai ilta meni kouluttajien kokouksessa. Keväällä ohjaan kahta pentukurssia, ja aiheutan itselleni vielä kovemman pentukuumeen JOS sellaista enää voi edes aiheuttaa. Pentukuume on jo niiin kova.

Tiistaina sen sijaan korvasin tilanteen ja tehtiin yhdet omatoimitreenit ja sitten oli tehistreenit.

Omatoimitreeneissä tehtiin seuraamista, noutoa ja luoksetuloa. Seuraaminen meni ensin hyvin. Sitten meidän yleisö, eli Sandy, huomasi sakemannin ja johan siitä alkoi räksytys, Monnin keskittyminen tietenkin herpaantui Sandyn epäluottamusta tihkuvasta haukusta, mutta sain se hyvin takaisin raiteilleen. Tehtiin täyskäännöksiä vasemmalle, ja vasurikäännöksiä askeleella taaksepäin. Vasurit rupesi jo tuntumaan paremmalta. Noutoa otettiin lähietäisyydeltä, nyt ajatuksena oli että kun Monni tulee perusasentoon pääsee se heti pallolle. Tämä sujuikin hyvin kunnes kolmannella toistolla se vinkaisi ennen kuin lähti kapulaa noutamaan. Tuntuu kuitenkin että vähän ollaan noudossa edistytty. Ei ainakaan jätä hakematta :) Perusasennot on vielä vinot, mutta niitä pitää treenailla erikseen. Pureskelua oli vähemmän kun tavallisesti. Sekin on sitten erikseen harjoiteltava, kunhan nyt toi perusnouto alkaisi olemaan oikeassa vireessä.
Luoksetulossa tehtiin ihan läpijuoksuja. Monnista on tullut kenguru. Se tulee hyvin puolet matkasta, mutta sitten se alkaa kengruilemaan, eli hyppimään korkealle, odottaen pysähtymiskäskyä ja palloa. Se kuitenkin tulee ihan sivulle asti, mutta se näyttää niin hönöltä. Ajattelin luoksetulon ottaa seuraavalla Tehis-A treeneissä, vaikka viimeksikin sitä vähän Annen kanssa katsottiin. Luulen kuitenkin että lääke tähän on läpijuoksuja, läpijuoksuja, ja lisää läpijouksuja. Jotkuthan tekee niin että kaikki muu on läpijuoksuu paitsi kokeet. No niin radikaaliksi en ehkä ryhdy, mutta melkein.

Kotiintultaessa otettiin vielä 3 ruututoistoa, sinisellä lelulla. Se ei ole yhtään niin kiva kuin pallo. Vauhti on löysempi kuin pallolle mentäessä. Pitää vähän nostattaa sinisen lelun arvoa, että siitäkin saadaan kiva.

Tehistreeneihin illalla oli niin innoissani menossa että lähdin tuntia aikaisemmin. Ihmettelen kun ovasta saapuu vaan uusia springereitä, no selvishan se syy kuin kelloa katsoin. Ihmettelinkin miten ne muo niin oudosti katsoi :D Eipä siinä mitään menin takaisin autolle ja odottelin että Monni rauhoittui. Sitten lähdettiin kävelylle.

Itse treenit oli kokeenomaiset. liikeiksi olin valinnut VOI-seuraamisen (hihnassa), liikkestä seisomisen ja ruudun. VOI-seuraaminen hihnassa sujui hyvin, Tiinan ja Hannen tekemä seuraamiskaavio oli todella miellyttävä. Huomasin että vaikka vähän jännitinkin, niin se tuntui todella hyvälle. Monnilla onkin hyvä hihnaseuraaminen, toivottavasti myös saataisiin sama fiilis hihnatta seuraamiseen. Huomasin että pari täyskäännöstä oli vähän löysiä, mutta muuten minusta Monni seurasi hyvin.
Liikkeestä seisominen oli upea! Monni lähti hyvin, ei ennakoinut ja pysähtyi hyvin. Nyt mielessäni oikein harjoittelin sellaista hiljaista halt-käskyä. :)

Ruutu taas oli floppi, Monni ei sitä vielä oikein pysty hakemaan. Pallo vietiin ruutuun, mutta ruutukäskyllä Monni lähti kaartamaan vasemmalle, ja nuuhkimaan. Pysäytin Monnin ja käskin uudestaan ruutuun, se ensin vähän epäröi, mutta kun näki pallon, se sai vauhtia.

Kun kaikki oli kokeenomaiset treeninsä suorittanut jäi vielä aikaa. Otettiin AVO-estehyppy, ja se oli hieno. Hyvä hyppy, nätti kääntyminen, ja istuminen. Otettiin vielä pari ruutua, muistutukseksi. Eli yhteensä ruutu-toistoja eilen 6.

Eilen oli tehsitreenit. Olin päättänyt ottaa tunnaria, maahanmeno ja seisominen seuraamisen yhteydessä sekä luoksetulo. Ne tehtäisiin niin kuin AVO-luokassa, jotta näen miten Monnin seisominen edistyy. Mulla oli parina Mirjami, joka antoi kyllä mahtavia vinkkejä, kiitos siitä. :)

Aloitettiin tunnarilla, eläinkoe-muodolla. Eli oma kapula matalien tötsien takana, ja matalissa tötsissä muun hajuset kapulat. Monni kävi aina hakemassa sen oman. Eli ei välittänyt tötsien alla olevista tunnareista. Otettiin 3, 2 ja metrin etäisyydellä tötsistä. Se riitti tällä kertaa. Nyt tehdään tämä Sannojen eläinkoe hitaalla tahdilla. Mutta hyvin siis "noutaa" omaa. Ensi kerralla aloitetaan metrin etäisyydellä, ja sitten sinne tötsien väliin jonnekin se oma tunnarikapula.

Sitten otettiin maahan - luoksari - seiso. Seuraamisesta maahanmeno meni hyvin. Pakko oli katsoa taaksepäin kun mielestäni asento jäi puolitiehen, mutta Monni makasi ihan ok asennossa. Luoksetulossa se oli ihan hämillään. Ensin kun pyysin sitä jäämään se lähti mukaan, pyh pyh ja takaisin istumaan. Toisella kerralla ei halunnut lähteä luokse, vaan jäi siihen odottamaan "saako oikeaasti lähteä"-fiiliksellä. Kun se vihdoin lähti tulemaan istuutui se seis-käskystä. Voi auta armias!! Jos AVO:ssa meillä on tällaisia ongelmia vielä, niin ihan hyvä että ei olla kokeisiin päästy. Seuraamisesta seisomisessa se istuutui jälleen. Korjasin nostamalla sen ylös. Mirjamin kanssa puhuttiin korjaamisesta ja tästä liikkeestä yleensä. Puhuttiin juuri siitä pysähtymisestä, onko millainen äänensävy ja korjaanko aina asentoa. Itse hän ihan kuiskaa seis-käskyn jolloin koira pysähtyy. Olen itseasiassa huomannut ihan saman että ihan hiljaisella äänellä kun käskyn sanoo niin Monni pysähtyy. Olen itsekin meittinyt että auttaako tällainen korjailu, kun olen tällaisen ehdotuksen saanut? Mutta oma fiilis on aina ollut että korjailu ei kovin hyvin auta, vaan liikkeen uusiminen, ja Mirjamin kanssa keskustelu vain vahvisti tämän tunteen. Eli tässäkin pitäisi luottaa itseensä ja omaan fiilikseensä koirasta. Mirjamillakin kun on rajaräyhä (ihana Ruu) niin ymmärtää näiden putkiaivojen sielunmaailman. Myöhemmin illalla kun prosessoin vielä tätä kokonaisuutta, tajusin että olin Monnille sanonut että nyt tulee seisominen, vaikka sitä mun EI pitänyt tehdä. Ilmeisesti itsekin on ehdollistunut tiettyihin kaavoihin...

Sitten Mirjamin ehdotuksesta otettiin vielä noutoa. Hänellä oli ehdotusta siihen että Monni saataisiin noutamaan tämä tylsä kuollut esine. Siinä oli ihan ideaa että jos heittä noutokapulan ja heti pistää Monnin noutamaan, niin varmasti lähtee ihan saalisvietillä hakemaan. Mutta jos heittää kapulan ja odottaa hetken lähtö on epävarmempi koska esine on "kuollut". Eli opetetaan sille mitä siltä halutaan: nosta kapula. Jätin Monnin istumaan ilman perusasento-käskyä, vaan pelkällä käden näytöllä. Sitten vein kapulan metrin päähän, ja vähän taputin sitä ja kysyin "mikä se on". Sitten siirryin Monnin viereen ja pyysin noutamaan. Heti kun se nosti kapulan niin kauheet bileet, jiihaaa. Monni sai pitää kapulan ja nauttia siitä. Tehtiin tämä 3-4 kertaa hyvin tuloksin. Aina lähti ekalla hakemaan ja aina oli bileet kun nosti kapulaa. Monnin pienet vinkunat kertoi siitä, että tämä oli kiihdyttävää, mutta annettiin sen nyt piippailla. Siihen keskitytään myöhemmin.

Tähän loppuun tulee aina ylistyssanat tehisryhmälle, mutta en voi sille mitään että tämä ryhmä on niin mahtava!! Aina treeneistä lähdettäessa on tuhat kertaa viisammpi ja ajatuksia täynnä.

Jo tässä ollaan jo sunnuntai-illassa, ja jännitetään kuka pääsee toiselle kierrokselle Niinistön kanssa. Haavisto vai Väyrynen? Koirat ovat jo klo 19 asti olleet unten mailla, niin rankka oli tämä päivä..

Perjantaina oli tokoa Vuokkoset Areenalla. Otettiin seuraamista, noutoa sekä liikkeestä seisomista.

Seuraamisen tavoitteena oli hyvä lähdöt, ja aktiivinen seuraaminen. Palkka ei tullutkaan multa, vaan kiposta. Carita liikkuroi, ja tiputti Monnille lihapullaa kippoon. Kun seuraaminen oli hyvää naksutin ja Monni pääsi kipolle. Ensin Monni ei tahtonut lähteä kipon luota, mutta sitten se tuli iloisesti seuraamaan, kun se tajusi että siitähän se palkka tulee. Nouto ei sujunut niinkään hyvin. Hetsauslähdöillä Monni lähti ihan hyvin noutamaan. Palkkasin kun Monni toi laukassa takaisin kapulaa. Liikkeestä seisomisessa tehtiin vain varmuustreenejä. Ensin ihan namisyötöllä kädestä. Sitten Caritan ehdotuksesta otettiin vielä niin että palkka lens taakse pysäytyksissä, ja kutsuin aina seuraamaan kun oli naminsa syönyt. Tämä toimi hyvin.

Lauantaina oli Hakkilan hallissa vapaavuoro. Monnille otettiin tunnaria, luoksetulon stoppeja ja liikkeestä seisomista. Tunnari meni kyllä ihan plörinäksi. Monni ei ollut oikeassa moodissa. Hajustamattomat kapulat oli kasassa ja oma siinä vieressä. Se ei kyllä yhtään käyttänyt nenää, ja jos "oma" oli liian lähellä kasaa, toi se väärän. Luoksetulon stopit tein niin että Monni kiersi kartiota. Monni on niin sisäistänyt tuon "merkin" että se tahtoi jäädä sinne merkin taakse seisomaan. Parin kiertotoison jälkeen se tuli ihan hyvin. Otin stoppeja vain harvakseltaan, se kun ennakoi aika pajasti. Otettiin vielä kokeenomainen, ja se meni tooosi hyvin. Napakat ja nopeat stopit. JES! Liikkeestä seisomisessa ei taaskaan moitittavaa. Pitkät ja lyhyet seuraamiset ja stopit tosi hyviä. Ainiin istuminen (2min) ja paikkamakuu (4 min) oli ihan mahtavia!!! Se kesäkuuri oli ihan 100% onnistunut. Monni istuu ja makaa aina vaan paikoillaan!!!

Tänään oli sitten riehupäivä. Lähdettiin vaaliuurnilta suoraan Sotungin pelloille laskemaan stigalla. Monnin ja Sandyn seurana oli siskon koira Töpis, Sämpän pentu (eli jo 6 wee vanha). Kolmikko juoksee siis ylös alas mäkeä niin monta kertaa kun itse jaksaa laskea. Jos sunnuntaina kävelee jossain päin Sotunkia on se meidän koirien haukunta joka kuuluu, ja se siis kuuluu kauas kylään :D Varmaan naapurit on iloisia kun on lunta ja sunnuntai. Kyllä siinä varmaan päälle 20 laskua oli, kun meitä oli tällä kertaa kolme laskijaa, ja kaikki menee vähän eri aikoja. Päätin vielä kävellä kotiin jäähdyttelyksi.

Viikon paras palkinto on kuitenkin tämä sunnuntai-ilta kun koirat makaa matolla telkkarin edessä, välillä maiskuttaen suullaan tyytyväisyyttään. :)

Pitääpäs vähän päivitellä tänne taas.

Parin viikon takaisten pieleen menneiden toko-kokeiden jälkeen päätin että saa kokeet vähäksi aikaa jäädä. Mutta keskiviikkona alkoi myös parin viikon pituinen totaalinen treenitauko Monnin kanssa. Kävimme Riitan opeissa keskiviikkona etsimässä ratkaisua noudolla ja liikkestä seisomiseen.
Noudossa pitää tehdä erilaisia noutoja:
- pitkiä noutoja
- jos ei heti nosta niin "höps höps"-toruminen, ja hylkäys. Vähän ajan päästä uusi yritys
- muiden kapuloilla treenaaminen, (eli enää ei omia kapuloita käytetä paitsi kotona)

Liikkeesstä seisominen:
- kuunteluharjoituksia, eli kävelen peruuttaen ja käsken eri asentoihin, oikeasta asennosta nopea reaktio + palkka, väärästä asennosta "höps höps"-toruminen

Näitä ruvetaan soveltamaan parin viikon päästä siis. Sandy on saanut toimia sijaisena nyt treenitauolla, koska olen ilmeisesti niin ADHD että en kokonaan voi jättää treenamatta. Miten kahden viikon treenitauko voikin tuntua näin vaikealta? Syy siihen on varmaan se että ylempien luokkien liikkeet on niin levällään, ja nyt vielä tämä nouto-ongelma. Mutta oi että Sandy on taitava. Se oppi liikkeestä seisomisen heti ekoissa treeneissä. Paikkamakuu on mahtava myös. Luoksetulokin on aika mallillaan. Jospa sitten mentäisiin kokeeseen keväällä? Oli itse asiassa ihan kivaa tehdä ALO-juttuja. On hyvä pitää yllä sellaista perustreeniä... Ja kyllä Sandykin tykkäs, se on kyllä sellainen treeni-intoilija. Onneksi Vuokkoset-areena on kohta käyttövalmis, että se pääsee toteuttamaan itseään agilityn parissa.