Tänään oli HSKP nuorten koirien ringin treenipäivä Oittaalla. Päivä oli jaettu kahteen osaan. Aamupäivällä oli mölli-tokokisa sekä häiriö/kuuntelutreenit ja iltapäivällä Ansun koulutus. Koodi vaikutti heti aamusta vähän väsyneeltä, ja koko päivän häiritsi itse asiassa mua sen väsyneisyys, tai siltä puuttui se viimeinen "umf" tänään.
Koodin kanssa aloitettiin mölli-tokokisalla. Tehtiin kokeenomaisesti 4 liikettä (koska metallinouto unohtui sekä minulta että Pirkolta). Koodi oli jo ennen kisaa vähän keskittymättömän oloinen. Tein sen kanssa nopeita istumisia ja sitten liikkeestä istumista ja se mokasi todella monta ja halusi jäädä seisomaan.
Kisassa otettiin liikkeestä istuminen, hyppynouto, ruutu ja luoksetulo.
Istumisessa K istuutui hyvin, vähän vinosti, ja paluumatkalla se siirsi etutassuja mun liikkeen mukaan. Vaikka oli kokeenomainen korjasin kyllä sen istuma-asennon. Sitten tehtiin hyppynouto, joka oli ihan ok, mutta perusasentoon tulossa tuli ääni, ja pa oli vähän vino. Aamulla oli vielä sumuista ja seuraavana oli ruutu. Vaikka tehtiin alkuun normaali virittely, niin jotenkin musta tuntui että K ei nähnyt ruutua, ja oikeassa olin. Kun lähetin ruudulle Koodi kaarsi oikealle kohti yhtä merkkiä, se kuitenkin tajusi että se oli väärin jä lähti tulemaan muka kohti. Stoppasi, odotin hetken ja lähetin uudestaan ruutuun. Nyt se meni ruutuun (jee) eikä jatkanut mua kohti (voitto sinänsä sekin) ;)
Ruudussa kun stoppasin se ensin meni vähän ruudun yli, MUTTA se korjasi ilman lisäkäskyä takaisin ruutuun ja jäi siihen seisomaan. Eli osavoitto sekin :) Loppuruutu oli hyvä, tosin se edisti vähän seuraamisessa. Lopuksi luoksari, nyt pysyi hyvin lähdössä. Stoppi olisi saanut olla nopeampi, mutta maahan oli ihan ok. Tämä oli nyt 3 kerta kuin Koodi onnistui luoksatulossa, ilman että se arpoi onko 2. stoppi seis vai maahan. Eli vaikka tuli isoja mokia, niin ollaan kuitenkin edistytty siellä kuuntelupuolella, mikä on mielestäni mukavaa.
Kun kaikki oli tehnyt kokeenomaisen, tehtiin ryhmänvaihto ja mentiin Mirjamin tykö tekemään kuuntelu ja häiriöjuttua. Koodin kanssa otettiin VOI-kuuntelutreeni. Siellä tehtiin ensin kapulan heitto vasemmalle ja käskettiin koira ruutuun. Tehtiin ruudun seuraaminen josta perusasennosta käskettiin koira noutamaan kapula. Noudon jälkeen tehtiin kapulan irrotus, ja siitä kaukot, jossa viimeinen vaihto oli istuminen, tämän jälkeen istumisen loppuosa ja siihen loppui tempppurata. Koodi teki temppuradan aika hyvin. Se meinasi ruudussa nousta kun käännyin vasemmalle. Noutokapulaa se kuitenkin lähti kivasti etsimään vaikka se oli piilossa nurmikolla. Kaukot oli (ylläri, ylläri) vaikeat sille, mutta se suoriutui niistä ihan hyvin metrin matkalla. Loppuosa myös ok. Eli tässä huomasi että se oli kivasti kuulolla.
Häiriöliikkeenä tehtiin sitten luoksetulon jättöjä. Toinen koira vieressä teki samaan aikaan luoksareita, ja Koodi nyki kun toinen koira lähti luoksetuloon. Pysyi kuitenkin, mutta oli reaktiivinen. Sitten tehtiin vielä niin että jätettiin ja heitettiin pallo, tässä Koodi mokasi kolmannella kun Mirjami huusi täällä tms. Koodi paransi kuitenkin tässäkin heti toisella kerralla, mutta on kyllä reaktiivinen, ja tätä pitää vain treenata. Positiivista kuitenkin että se pysyi, nykimisistä huolimatta, ja nyt ei kyynärät nousseet, mikä oli kuitenkin sekin hyvä asia.
Iltapäivällä oli sitten Ansun koulutus. Otettiin Koodin kanssa kaukoja, kun en vain saa sitä etäisyyttä näissä luotua. Ansu oli sitä meiltä että joku osuus on jäänyt puuttumaan, kun se ei saanut yhtäkään vaihtoa tehtyä kunnolla kaukaa, (vaikka sanoin että olen valmis hetkellisesti luopumaan tekniikan täydellisyydestä jos vain saadaan etäisyyttä.) Kun sitten lähestyttiin asiaa niin että osaako Koodi lähellä häiriössä tehdä, niin ei se sitäkään osannut (vaikka näin luulin kun sitä treenattiin ennen SM:iä). Eli tässä on nyt se puuttuva osa. Ansu sanoi myös että en ehkä tätä halunnut kuulla mutta nyt vaan pitää saada Koodi ensin tekemään häiriössä läheltä oikealla tekniikalla, ja sitten ottaa pienen pieniä askeliä kauemmaksi. Oikeassa oli kyllä että sitä en halunnut kuulla, vaan olisipa asiaan ollut joku quick fix. ;) Kun muutenkin on tällainen vääntökausi niin sitten vielä kaukoistakin pitää vääntää. Siis tottakai, peiliin on katsomista kun koira ei edes saa 1m päässä maatessani edes yhtä vaihtoa tehtyä = turhauttaa. (Olin myös myöhässä kun kerroin mitä mä en halua että se tekee.)
Aika loppui kuitenkin kesken, mutta jatkoin sitten itsekseni vielä kaukoja niin että heilutin Koodin edessä namia, ja sen piti tehdä sitä helpointa siirtoa istu-maahan. Ensin sekin oli ihan tajuttoman vaikea, mutta kun se tajusi jujun niin se parani ja alkoi keskittymään. Eli kyllä, tämä osuus on jäänyt minulta tekemättä selkeästi niin paljon kuin olisi pitänyt. Pöh!
Tällä hetkellä kuitenkin niin tuntuu siltä että kaikki pitää oikein vääntää sen kanssa. Alkuun väännettiin seuraamisen äänistä, sitten metallinoudosta, nyt kuuntelusta ja kaukoista, siitä että juoksee ja aivot tulee 3 m perässä. Mikään ei tule ns. ilmaiseksi, tai edes alennuksella (kauppatermein). Tuli ihan sellainen potutus, että miks ihmeessä mä tätä teen ku tuntuu että mikään ei etene, että olenko mä näin pa**a kouluttaa tuota koiraa? Ei vaan rahkeet riitä kouluttamaan koiraa AVO:a pidemmälle. Jos tällainen vääntökausi on koiralle raskasta niin on se ohjaajallekin (ja ehkä mulla vaikuttaa myös se, että liikkuminen vaikeutuu, ja potuttaa tuo kolmattaa viikkoa kipuillut hermopinne. Jos hermo on jumissa selässä niin kyllä se yleiseen fiilikseen vaikuttaa). Onneksi mä ensiärsytyksen laannuttua, ja itsesäälissä rypemisen jälkeen vaan sisuunnuin ja oon nyt taas täynnä "kyllä minä tuolle koiralle tämän saan opetettua" -virtaa. Eli tällainen tokon kohokohta taas tänään :D Ja ei, mä en kuuntele ollenkaan sellaista "ne on ne hormoonit"-kommenttia.
Se joka tokoon ryhtyy, se tokon kestäköön :D
Koodin kanssa aloitettiin mölli-tokokisalla. Tehtiin kokeenomaisesti 4 liikettä (koska metallinouto unohtui sekä minulta että Pirkolta). Koodi oli jo ennen kisaa vähän keskittymättömän oloinen. Tein sen kanssa nopeita istumisia ja sitten liikkeestä istumista ja se mokasi todella monta ja halusi jäädä seisomaan.
Kisassa otettiin liikkeestä istuminen, hyppynouto, ruutu ja luoksetulo.
Istumisessa K istuutui hyvin, vähän vinosti, ja paluumatkalla se siirsi etutassuja mun liikkeen mukaan. Vaikka oli kokeenomainen korjasin kyllä sen istuma-asennon. Sitten tehtiin hyppynouto, joka oli ihan ok, mutta perusasentoon tulossa tuli ääni, ja pa oli vähän vino. Aamulla oli vielä sumuista ja seuraavana oli ruutu. Vaikka tehtiin alkuun normaali virittely, niin jotenkin musta tuntui että K ei nähnyt ruutua, ja oikeassa olin. Kun lähetin ruudulle Koodi kaarsi oikealle kohti yhtä merkkiä, se kuitenkin tajusi että se oli väärin jä lähti tulemaan muka kohti. Stoppasi, odotin hetken ja lähetin uudestaan ruutuun. Nyt se meni ruutuun (jee) eikä jatkanut mua kohti (voitto sinänsä sekin) ;)
Ruudussa kun stoppasin se ensin meni vähän ruudun yli, MUTTA se korjasi ilman lisäkäskyä takaisin ruutuun ja jäi siihen seisomaan. Eli osavoitto sekin :) Loppuruutu oli hyvä, tosin se edisti vähän seuraamisessa. Lopuksi luoksari, nyt pysyi hyvin lähdössä. Stoppi olisi saanut olla nopeampi, mutta maahan oli ihan ok. Tämä oli nyt 3 kerta kuin Koodi onnistui luoksatulossa, ilman että se arpoi onko 2. stoppi seis vai maahan. Eli vaikka tuli isoja mokia, niin ollaan kuitenkin edistytty siellä kuuntelupuolella, mikä on mielestäni mukavaa.
Kun kaikki oli tehnyt kokeenomaisen, tehtiin ryhmänvaihto ja mentiin Mirjamin tykö tekemään kuuntelu ja häiriöjuttua. Koodin kanssa otettiin VOI-kuuntelutreeni. Siellä tehtiin ensin kapulan heitto vasemmalle ja käskettiin koira ruutuun. Tehtiin ruudun seuraaminen josta perusasennosta käskettiin koira noutamaan kapula. Noudon jälkeen tehtiin kapulan irrotus, ja siitä kaukot, jossa viimeinen vaihto oli istuminen, tämän jälkeen istumisen loppuosa ja siihen loppui tempppurata. Koodi teki temppuradan aika hyvin. Se meinasi ruudussa nousta kun käännyin vasemmalle. Noutokapulaa se kuitenkin lähti kivasti etsimään vaikka se oli piilossa nurmikolla. Kaukot oli (ylläri, ylläri) vaikeat sille, mutta se suoriutui niistä ihan hyvin metrin matkalla. Loppuosa myös ok. Eli tässä huomasi että se oli kivasti kuulolla.
Häiriöliikkeenä tehtiin sitten luoksetulon jättöjä. Toinen koira vieressä teki samaan aikaan luoksareita, ja Koodi nyki kun toinen koira lähti luoksetuloon. Pysyi kuitenkin, mutta oli reaktiivinen. Sitten tehtiin vielä niin että jätettiin ja heitettiin pallo, tässä Koodi mokasi kolmannella kun Mirjami huusi täällä tms. Koodi paransi kuitenkin tässäkin heti toisella kerralla, mutta on kyllä reaktiivinen, ja tätä pitää vain treenata. Positiivista kuitenkin että se pysyi, nykimisistä huolimatta, ja nyt ei kyynärät nousseet, mikä oli kuitenkin sekin hyvä asia.
Iltapäivällä oli sitten Ansun koulutus. Otettiin Koodin kanssa kaukoja, kun en vain saa sitä etäisyyttä näissä luotua. Ansu oli sitä meiltä että joku osuus on jäänyt puuttumaan, kun se ei saanut yhtäkään vaihtoa tehtyä kunnolla kaukaa, (vaikka sanoin että olen valmis hetkellisesti luopumaan tekniikan täydellisyydestä jos vain saadaan etäisyyttä.) Kun sitten lähestyttiin asiaa niin että osaako Koodi lähellä häiriössä tehdä, niin ei se sitäkään osannut (vaikka näin luulin kun sitä treenattiin ennen SM:iä). Eli tässä on nyt se puuttuva osa. Ansu sanoi myös että en ehkä tätä halunnut kuulla mutta nyt vaan pitää saada Koodi ensin tekemään häiriössä läheltä oikealla tekniikalla, ja sitten ottaa pienen pieniä askeliä kauemmaksi. Oikeassa oli kyllä että sitä en halunnut kuulla, vaan olisipa asiaan ollut joku quick fix. ;) Kun muutenkin on tällainen vääntökausi niin sitten vielä kaukoistakin pitää vääntää. Siis tottakai, peiliin on katsomista kun koira ei edes saa 1m päässä maatessani edes yhtä vaihtoa tehtyä = turhauttaa. (Olin myös myöhässä kun kerroin mitä mä en halua että se tekee.)
Aika loppui kuitenkin kesken, mutta jatkoin sitten itsekseni vielä kaukoja niin että heilutin Koodin edessä namia, ja sen piti tehdä sitä helpointa siirtoa istu-maahan. Ensin sekin oli ihan tajuttoman vaikea, mutta kun se tajusi jujun niin se parani ja alkoi keskittymään. Eli kyllä, tämä osuus on jäänyt minulta tekemättä selkeästi niin paljon kuin olisi pitänyt. Pöh!
Tällä hetkellä kuitenkin niin tuntuu siltä että kaikki pitää oikein vääntää sen kanssa. Alkuun väännettiin seuraamisen äänistä, sitten metallinoudosta, nyt kuuntelusta ja kaukoista, siitä että juoksee ja aivot tulee 3 m perässä. Mikään ei tule ns. ilmaiseksi, tai edes alennuksella (kauppatermein). Tuli ihan sellainen potutus, että miks ihmeessä mä tätä teen ku tuntuu että mikään ei etene, että olenko mä näin pa**a kouluttaa tuota koiraa? Ei vaan rahkeet riitä kouluttamaan koiraa AVO:a pidemmälle. Jos tällainen vääntökausi on koiralle raskasta niin on se ohjaajallekin (ja ehkä mulla vaikuttaa myös se, että liikkuminen vaikeutuu, ja potuttaa tuo kolmattaa viikkoa kipuillut hermopinne. Jos hermo on jumissa selässä niin kyllä se yleiseen fiilikseen vaikuttaa). Onneksi mä ensiärsytyksen laannuttua, ja itsesäälissä rypemisen jälkeen vaan sisuunnuin ja oon nyt taas täynnä "kyllä minä tuolle koiralle tämän saan opetettua" -virtaa. Eli tällainen tokon kohokohta taas tänään :D Ja ei, mä en kuuntele ollenkaan sellaista "ne on ne hormoonit"-kommenttia.
Se joka tokoon ryhtyy, se tokon kestäköön :D
