Otsikko on tarkoitettu muistutuksena itselleni että aina ei tarvitse kantapään kautta jankata. Eilen oli tehistreenit tihkuisessa säässä. Ajattelin ottaa seuraamista, paikkamakuuta ja tunnaria, mutta vaihdoin seuraamisen kehääntuloihin, koska se on tällä hetkellä tärkeä osa-alue. Paikkamakuu sujui hyvin, minusta tuntuu että Monni makaa paremmin mitä enemmän hälinää on ympärillä. :D Se oli ihan ok asennossa, mutta ei yhtään tärissyt, mitä se yleensä paikkamakuussa tekee vähän epävarmana.

Otettiin myös tunnaria. Ensimmäiset tuonnit sujui hyvin, sitten sen vire taas nousi ja se toi mitä tahansa. Lopetettiin onnistuneeseen tuontiin.

Monni oli todella kiva kehääntuloissa. Seurasi hyvin vapaana sivulla ja tuli nätisti perusasentoon seuraamiseen. Ensimmäisellä kerralla tehtiin niin että menin aloituspaikalle, tehtiin alkulöpinät, ja sanoin valmis. Heti tästä tuli palkka. Seuraavalla kerralla mentiin seuraamista ihan pari askelta, ja siitä tuli palkka, ja sitten vielä uudestaan niin että tehtiin jo lyhyt seuraamispätkä. Monni sai aina ensin sosiaalista palkkaa ja kehän ulkopuolella namia. Minusta se oli todella valpas, eli hyvät treenit meille.

Tehtiin vielä lopuksi tunnaria, edelleen kasalla. Ensin niin että kapula oli takana. Monni oli ekalla kerralla hyvässä vireessä, ja toi oikean. Siirrettiin kapula eteen, mutta lähetin sen liian korkeassa vireessä, minkä takia se haku taas minkä tahansa. Pyysin sen takaisin, ja rauhoitin sitä ja lähetin uudestaan. Tällä kertaa se toi oikean. Tässä siis on ihan selkeästi kyse vireongelmasta. Ekalla kerralla se jaksaa tehdä töitä, mutta sitten sillä nousee vire liian korkeaksi, jolloin se tuo mitä tahansa. Joten muistutus itselleni, älä lähetä koiraa "omalle" jos se on liian korkeassa vireessä.