Blogissa on ollut hiljaista, syystäkin. Olen viikon verran paneutunut toiseen harrastukseeni toisessa maassa. Olin nimittäin viikon "rääkkilomalla" Norjassa tanssimassa. Tämä tarkoitti koirille treenivapaata viikkoa, vai tarkoittiko? Tokosta kylläkin saivat lomaa, mutta T on vienyt niitä agi-treeneihin ja pelaamaan frisbee golfia. Ovat olleet ilmeisen väsyneitä, kuvista päätellen.

Eilen päätin tehdä rennon paluun arkeen. Lähdettiin Hakunilan Urheilupuistoon treenamaan ihan lyhyttä settiä. Monnin kanssa otettiin liikkeestä istumista, luoksetuloa ja kaukoja. Monni toimi kuin unelma. Pilkoin nuo 3 liikkettä osiin ja otettiin eri osuuksia toisensa jälkeen. Se oli niin mahtava ja kuulolla. :) Tykkäsin. Kuului viikon poissaolon aikana muutakin kivaa. Monnille on ehkä tulossa pennut loppuvuodesta, mutta siitä enemmän kun alkaa olla ajankohtaista.

Sandyn kanssa otettiin liikkeesstä seisomista ja temppuja. Sekin oli ihan fiilareissa. Sandystä on viime aikoina ruvennut huomaamaan ikääntymisen merkkejä. Mietin vaan että ovatko ikääntymisen merkit niin selvät koska me ajatellaan koko ajan että siitä on tullut vanhus, vai onko se oikeasti ruvennut vanhaksi? Eihän se oli kuin 8!! Nyt kun tulin kotiin se ei edes jaksanut testailla mua, ei yhtään hakkumista lenkeillä. Sitten se kuitenkin jaksaa leikkiä pallolla, ja retuuttaa Monnia ja iloita agilitystä. Pitää kuitenkin vielä tehdä ell-tsekkaus että sillä muuten on kaikki kunnossa. Ehkä sillä vaan on laskenut stressitaso niin paljon että se osaa nauttia elämästä. :) Ihana se kuitenkin on harmaine kulmakarvoineen.