Ystäväni Linda on hoitamassa vanhempiensa nahkacollieta Iinestä tämän alkuviikon. Päätettiin antaa koirien päästää vähän höyryjä. Monni pääsi siis leikkimään, kun Sandy päätti että Iines ei ole hänen kaveri.

Iines ja Monni leikki tosi nätisti. Hauskaa oli katsoa niiden menoa. Ei tuo pikkupoika vaan mitenkään tuollaisessa lumimäärässä pärjää pitkäraajaiselle kaverilleen. Iineksen meno kun näytti kevyeltä, ja Monnin kömpelöltä.

Sandy on siitä hyvä, että vaikka se ei toisesta koirasta tykkää niin se ei mene lähelle, tai käy päälle. Se vaan kertoo mielipiteensä jos toinen tulee liian lähelle. Iines kuitenkin tajusi väistää Sandya, vaikka sillä kotonakin on yleensä kaksi borderia kavereinaan.

Kotiinpäin kävellessä tuli mies vastaan joka kysyi onko koirat narttuja. Sanoin: sekä että. "Juu kun tämä Pörri tulee vain narttujen kanssa toimeen". Sanoin että meidän narttu ei kyllä tule kenekään kanssa toimeen, ja uros on kaikkien kaveri. (Vaikka siis Sandyn kohdalla tämä ei pidä paikkansa, kyllähän sillä on kavereita.) Ei me kaikkien kaa kaveerata, minä valitsen koirani kaverit ;) (Pitää kai ruveta vielä naapureiden koiria ulkoiluttamaan tässä samalla, kun taas tuota haukuntaa ja ulvontaa on kuulunut pitkin iltaa...)