Näin sairaslomalla ollessa saa paljon koira-asiaa miettiä. Ensinnäkin olen suuuunnattoman surullinen siitä että ei pääse tällä viikolla treenaa. Kun on päivällä kotona, koirat ovat ärsyttäviä. Ne makaa ja istuu tässä sohvan edessä ja tuijottaa. "Mitä toi ämmä kotona tekee?" Vielä kun ensin Teemu oli viikon sairaslomalla ja nyt minä, niin tämähän on todella hassua. Ne ei vingu, tai äänetele, ne vaan tuijottaa ja ihmettelee. Tältäkö sitten apinoista Korkeasaarella tuntuu?

Kun tätä Koiranpäivää viettää, niin pitää ottaa aiheesta kiinni "Vastuullinen omistaja". Minusta sen voi jakaa niin moraaliseen kuin juridiseen vastuullisuuteen. Juridinen on tietenkin se että seuraa annettuja määräyksiä rokotuksista ja kiinnipidosta tms. Sitten on tämä hankalempi puoli nimittäin moraalinen. Mä laitan tähän kategoriaan koirien yksinolot, treenit ja ulkonaolot.

Minä en voi töiden jälkeen lähteä suoraan "yhdelle" jos en tiedä että Teemu on menossa kotiin. Minusta koirien pitää päästä ulos 8 tunnin työpäivän jälkeen, ja joka päivä myös pitkälle lenkille tai muulle hömppä/treeniretkelle. On joskus harmillista katsoa naapureiden touhua, kun ehkä tulevat töiden jälkeen kotiin, ja koirat pääsee 2 min. pissalle. Sitten pitkä lenkki on mäkeä ylös ja takaisin, eli se vartti. Kun koiran on ottanut pitää siitä myös kantaa vastuuta, myös ulkoiluttamisessa.

Kun Sandyn kanssa on tehty tuon vinkumisen kanssa töitä, että vinku saataisiin vähenemään, töitä on tehty tunneissa monen kuukauden edestä. Jos ensin ulosmeno kesti sellainen 2h ennenkuin tyttö oli hiljaa, tai edes rauhoittunut niin siinä voisi toisilla olla jo luovutus edessä. Meillä on kuitenkin vastuu tehdä Sandyn elämästä niin mukavaa ja turvallista kuin mahdollista. Nykyään ulosmenoista voi jo nauttia, ja joskus jopa näille ulosmenotreeneille nauraa.

Toinen asia minkä myös ajattelen että kuuluu vastuullisuuteen on hihna- ja lenkkikäyttäytyminen. Meillä ei koirat saa vetää hihnassa, eikä myöskään räyhätä vastaantulijoille. Haluan olla vastuullinen ulkoiluttaja, enkä aiheuttaa vaaratilanteita. Tähän kuuluu myös se että jos koirat on vapaanan (hyihyi, tätä ei siis saisi tehdä ;) siirryn kauemmaksi polulta, tai otan koirat kiinni, jotta ei satu konflikteja. Kun toisen naapurin griffoni ja Monni alkoi toisillensa räyhäämään, ja kielsin heti Monnia joka totteli, niin naapuri sanoi että "anna antaa turpaan vaan". Mielestäni komennus kuuluu minulle, eikä Monnilla ole mitään sanottavaa muille. Minkälainen vastuullinen omistaja olisin jos sanoisin kaikille että "joo, tervetuloa antamaan koiralleni turpiin"?

Olen mielestäni tunnollinen koiranomistaja (vaikka ulkoilutankin koiria hihnatta). Joskus on kuitenkin hauska miettiä, että jos olisin tiennyt miten paljon vastuuta on koiran omistamisessa, ja miten paljon koiriin saa kulumaan aikaa (sekä rahaa ;)) Olisinko ottanut koiran? Vastaus kuuluu tottakai!! Ilman karvaturreja elämä olisi tylsää, ja on sitä karvaturrien harrastuksien kautta saanut uusia ystäviä. Hekin jaksavat keskustella kouluttamisesta hur mycket som helst.

Kuitenkin, jos "tavallinen koiranomistaja" tietäisi miten paljon aikaa kuluu koiran kouluttamiseen ja hoitamiseen, jotta ne esim. kävelee nätisti hihnassa ja osaa olla yksin koko päivän (voi siis olla myös toisia kriteereitä). Olisiko hän ottanut koiran? No, ottipa kuitenkin ja koira se vetää, räyhää ja ulvoo yksinään. Sellaista se vastuu on.

(Ja nyt tämä oli ihan yliampuvas teksti, mutta kirjoitinpa kumminkin kun tänään yhden rouvan oli pakko jäädä minisnautserinsa kanssa puskaan. Kun ohitimme heidät, jatkoiva he kävelyä sitten takana metrin päässä, ja snautseri Sandyn pyllyssä kiinni. Huonona suomenkielenosaajana sanoin rouvalle: "Älä anna sen tulla perseeseen, kiitos" :D)