Olenko unohtanut tämän mainita pikku keepiestäni. Siis se on vain niin huippu!!

Sunnuntaina Teemu lupasi mulle treeniseuraa. Lähdettiin vahemmille, sillä siellä on hyvät ruohikot, ja ajattelin että ei ole vielä häiriötä. Siskoni perheineen olikin jo tullut paikalle, ja siellä siis oli häirönä siskon 2 koiraa, sisko, äiti, isä, Teemu ja kummipojat. (kivaa!!)

Kun Koodi kuuli Bamsen haukut jo sinne kävellessä, se meni ihan ylikierroksille. Vähän aikaa saatiinkin yhdessä risteyksessä rauhoittua, eteenpäin ei menty ennen kuin Ko oli hiljaa. Otin heti treenit sinne tullessa.

Ensin tehtiin ruutu: Eka kerta nurmikolla. Tein ehkä vähän liian kaukaa ekan, sillä Koodi ei suoraan ruutuun mennyt. Tehtiin uudestaan virittely vähän lähempää ja sinne se ampaisi, hyvä Koodi. Ruudussa oli uusi pallo (ei enää tennispallo) mikä ehkä vähän Koodin yllätti. (Sillä olisi kannattanut leikkiä vähän ensin (tyhmä minä)). Joten tämä ruututreeni oli puolestani huonosti toteutettu.

Palkkaamattomuustreeni: Olilta opittua, että pennulle heti helppoa palkkaamattomuutta. Tehtiin kierrä-sivu-vapaa-sivu-nouda. Asenne ok, mutta "kierrä" on kyllä edelleen vähän hankala, sillä Koodi haluaa lipsua, mutta minä olen vankkumaton ;). Koodi kesti hyvin tämän treenin. Noudosta suora lelupalkka.

Seuraamista: Suorilla taas intensiivinen, vasen käännös huono, mutta täyskäännös hyvä.

Tunnari: Teemu piti kiinni Koodista sillä aikaa kun piilotin oman. Koodi oli ehkä vähän liian korkeassa vireessä, sillä ensin se selkeästi etsi katseella. En kuitenkaan yhtään auttanut, jolloin Koodi tsemppasi tosi hyvin ja haki omansa nenällä. IISO palkka, ja treenit loppui. Aion seuraavaksi yrittää omaa häiriökasalla, mutta ei tällaisessa vireessä.

Eniten iloitsen Koodin asenteesta. Häiriöt ja muut ihmiset/koirat oli sille ihan näkymättömiä. Oltiin sellaisessa omassa treenikuplassa, ja Koodi teki hyvin töitä. Vaikka se ei edes vielä ollut Bamsea käynyt moikkaamassa, ja itse asiassa se oli kova häiriö ruudussa (kun B oli kulman takana, mistä näki suoraan ruutuun), niin Koodi vain teki eikä välittänyt yhtään. Tätä mä kutsun yhteistyöksi ja se tunne, että se haluaa tehdä mun kanssa on super hieno. Niin kauan kun tehdään, muulla ei ole merkitystä. Siitä mä pidän!!

Tätä nyt ei ehkä kannata liikaa kailottaa, mutta kyllä se klaarasi erinomaisesti hankalan häiriön. Sehän on tottunut siihen, että tällä pihalla ei treenata, vaan mennään 100 lasissa kaikki koirat hulivilin. Uskon kyllä, että mitä vaikeampaa tehdään, sen haasteellisemmaksi myös tämä muuttuu. Mutta sehän on vasta penneli, tai teini, ja leikin varjolla tehdään. (Eikä vähän aikaan tehdä uudestan näin vaikeissa olosuhteissa...)